Platina on kultaa kalliimpaa
HS 24.1.2006
 |
Alkuaine 78 eli platina on painonsa arvoinen kul . . . platinaa maailman
raaka-ainepörsseissä.
Viime viikolla platinan hinta kohosi 1 049 dollariin unssilta. Se on kaikkien aikojen ennätys, kertoivat Reutersin talousuutiset Singaporesta. Yksi ns. troy-unssi on 31,103 grammaa.
Platina on markkinoilla noin kaksi kertaa niin kallista kuin kulta. Sitä tarvitaan muuhunkin kuin koruihin.
Silmiesi edessä on ehkä juuri nyt platinaa. Platinaa on laitettu nestekidenäyttöihin, jotka ovat yleisiä sylimikroissa.
Sitä lojuu melko varmasti lähelläsi gramman osia. Tietokoneiden kovalevyt on lähes poikkeuksetta päällystetty kestävällä platinalla. Kovalevyihin menee maailmalla 15 tonnia platinaa vuodessa.
Platinaa kulkee ehkä tänään myös allasi. Autossa platinaa on pari grammaa katalysaattoreissa ja sytytystulpissakin.
Platinaa on yllämmekin. Sillä päällystetään suihkumoottoreiden turbiinilapojen siivekkeitä kestäviksi.
Ei ihme, että 1700-luvulla Ranskan kuningas Ludvig XV sanoi, että "platina on ainoa kuninkaalle sopiva metalli".
Platina on siis laadun ja kestävyyden tae. Juuri siitä ja alkuaine iridiumista valettiin ja vahvistettiin jo 1799 metrin ja kilon viralliset mallikappaleet.
Molemmat prototyypit sijaitsevat edelleen kansainvälisessä painojen ja mittojen toimistossa Pariisissa.
Platinan arvoa kohottaa sen harvinaisuus. Se on vasta 75:nneksi yleisin alkuaine universumissa. Platinaa on maankuoressa niin vähän, ettei siitä ole juuri uhkaa kasveille tai eläimille.
Vanhin platinasta tehty kappale lienee muinaisen Egyptin haudoista löydetty platinainen lipasto noin vuodelta 700 eaa.
Eteläisessä Amerikassa, lähellä nykyisiä Kolumbian ja Ecuadorin rajaseutuja, platina otettiin käyttöön jo 2 000 vuotta sitten.
Espanjalaisia valloittajia kiinnosti Amerikoissa aluksi vain kulta ja hopea. He hylkäsivät platinan "epäpuhtaana".
Platinan tiheys on suuri, ja siksi sen avulla ohennettiin aikoinaan erehdyttävästi kullan pitoisuutta. Siksi espanjalaiset yrittivät kieltää sen käytön 1700-luvulla. He sulkivat platinakaivoksia. Vasta myöhemmin he alkoivat tajuta, että platina oli hyötymetalli.
Espanjalaisia alkoi viehättää outo metalli, "jota saattoi kiillottaa kuin hopeaa, mutta se ei koskaan hopean tavoin tummentunut". Se oli kestävää eikä altistunut korroosiolle.
Vuonna 1557 italialainen oppinut Julius Scaliger kirjoitti metallista, jota ei voinut sulattaa. Alkuaine platinan keksijän arvon ansainnee Antonio Ulloa (1717–1795). Ulloa purjehti 1735 Panamaan, jossa kuvasi päiväkirjassaan tarkasti alkuainetta ja julkaisi tuloksia 1748.
Sitä ennen Charles Wood oli eristänyt alkuainetta onnistuneesti Jamaikalla 1741. Hän lähetti näytteen Royal Societyyn Britanniaan 1750.
Platinaa löytyi Uralilta 1822. Jo 1828 Venäjä jopa painatti platinakolikkoja. Siihen kului rahapajalta 15 tonnia arvokasta metallia.
Pian rahapaja tajusi, että platinan arvo kolikossa oli suurempi kuin kolikkoon merkitty arvo, ja painaminen loppui.
Platinahituja esiintyy luonnossa läheiseen alkuaineeseen, iridiumiin, yhdistettynä. Osa tulee kuparin jalostuksen sivutuotteena.
Kolme neljäsosaa maailman platinasta saadaan nykyään Etelä-Afrikasta ja lopusta suuri osa Venäjältä. Rikkaimmissakin esiintymissä platinaa on vain viisi grammaa tonnissa. Vuodessa maailma tuottaa platinaa 155 tonnia.
Platinaan perustuvat syöpälääkkeet keksittiin 1970-luvulla. Ne salpaavat perimämme dna:ssa sen kohdan, jossa on kaksi guaniini-emästä vierekkäin. Tämä tekee dna:n jakautumisen mahdottomaksi.
Platinalääke voi sivuvaikuttaa erityisesti munuaisiin ja luuytimeen. Ensioireina on oksennusta, raajojen puutumista ja sisäkorvan oireilua.
TIMO PAUKKU / Helsingin Sanomat
 |
|
|
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä