Kasvihuone lämpenee
 |
Kasvihuone on mainio kielikuva: Lasi estää auringonvalon tuomaa lämpöä poistumasta huoneesta, joten tomaatit tarkenevat huoneessa talvipakkasellakin.
Ilmakehässä olevat kaasut toimivat samalla tavalla. Kaasulasi pitää maapallon siedettävänä paikkana, sillä ilman sitä maapallon keskilämpötila olisi 33 astetta nykyistä kylmempi.
Tärkeimpiä kasvihuonekaasuja ovat hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Ihmisen toiminnan tuloksena näiden kaasujen määrä ilmakehässä lisääntyy ja lämmittävä ”lasi” vahvistuu entisestään. Auringon säteiden tuomaa lämpöä haihtuu yhä vähemmän avaruuteen, joten se jää enenevässä määrin lämmittämään sitä kasvihuonetta, jossa maapallo kelluu.
Teollistunut maailma tuottaa näitä kaasuja enemmän kuin vähenevät metsät pystyvät sitomaan. Eniten päästöjä syntyy fossiilisten polttoaineiden polttamisesta energiantuotannossa ja liikenteessä. Myös metsäpalot, teollisuuden prosessit, kaatopaikat ja maatalous tuottavat kasvihuonekaasuja.
Suomen tuottamasta hiilidioksidista 99 prosenttia on peräisin energiantuotannosta ja liikenteestä, onhan kyseessä harvaan asuttu teollisuusmaa, jonka asukkaat pitävät mukavuuksista, huvittelevat, matkustelevat ja tarvitsevat paljon lämpöä.
Kansainvälisen ilmastopaneelin laskelmien mukaan hiilidioksidin määrä maailmassa on ihmisen toiminnan seurauksena kasvanut esiteolliseen aikaan nähden kolmanneksella. Metaanin pitoisuus ilmakehässä on samassa ajassa kaksinkertaistunut.
Jos myös hiilidioksidin määrä kaksinkertaistuisi, nousisi maapallon keskilämpötila uusimpien arvioiden mukaan jopa yli kymmenen astetta.
Maapallon keskilämpötilaa osoittavat käyrät näyttävät ylöspäin. Runsaan 120 vuoden aikana keskimäärin lämpimimmät vuodet olivat Nasan tilastoissa 1998, 2002, 2003 ja 2004.
Muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan ilmasto lämpenee arktisilla alueilla paljon nopeammin kuin missään muualla. Helsingin keskilämpötila on nykykäsityksen mukaan noin kuusi astetta. Entä jos se olisi vaikka kuusitoista?
