Tuoreen
kyselyn mukaan kasvissyöjien määrä on
lisääntynyt nopeasti. Joissakin Helsingin yliopiston
ruokaloissa jo neljäsosa syöjistä puraisee
mieluummin porkkanaa kuin possua.
Valintaa perustellaan terveydellisillä,
eettisillä ja ympäristösyillä, mutta
minä tiedän paremmin. Oikeasti kasvissyöjät
ovat laiskoja. Kiireisiä, mukavuudenhaluisia ja laiskoja.
Hyvää tarkoittavat ystäväni
jaksavat taivastella rankkaa kasvissyöjän elämääni.
Heistä olisi hirmuisen raskasta tarkistaa sipulikeittopussin
takapränteistä lukeeko rasva -sanan etuliitteenä
"kasvi" vaiko "eläin".
Minä en ymmärrä heitä.
Minulle on mysteeri, miten he itse ylipäätään
onnistuvat hankkimaan päivittäisen wurstinsa.
Sekasyöjälle supermarketin elintarviketaivaan
uskoisi olevan yhtä helvettiä.
Jo pelkästään levitehyllyn
valtavan valikoiman luulisi aiheuttavan pahemmankin paniikkikohtauksen.
Kuka haluaa viettää vähäisen vapaa-aikansa
ruokakaupan hikisessä ruuhkassa vertaillen identtisiä
valmisteita ja etsien olemattomia tuote-eroja?
En minä ainakaan. Kun valinnanvaraa
on liikaa, on helpointa jättää valitsematta.
Vaikkei kasvissyönti leviteongelmaani täysin
ratkaisekaan, pienentää se elintarvikevalikoimaani
rutkasti.
Lihatiskin käryn ja makkarahyllyn
vakuumimeren voin ohittaa huoleti, ei mitään minulle.
Jogurttimerkkien määrä kutistuu kymmenestä
kahteen kun liivatteen lisäksi karsin turhan rasvan.
Ja niin edelleen.
Sekasyöjänä käyttäisin
kaupassa käyntiin tuplasti aikaa ja energiaa.
Sama valinnan helppous pätee ravintoloissa. Muu
pöytäseurue harvoin ehtii pitkästyä
kasvissyöjän ateriavalintaa odotellessa.
Viime aikoina kaupassakäyntini on tosin alkanut
salakavalasti hankaloitua. Hullujen lehmäuutisten seurauksena
leikkelelaarien väliin on alkanut ilmestyä yhä
enemmän kasvistuotteita.
Pirullista. Kaupassa käyttämäni
aika on selvästi pidentynyt.
Myös työpaikkaruokailuni on muuttunut kinkkisemmäksi.
Viime viikolla jouduin valitsemaan neljästä eri
kasvisateriavaihtoehdosta. Olin hetken hukassa.
Sillä kertaa litteä lompakkoni
ratkaisi, mutta entä jatkossa?
Valinnanvaran kasvaessa minun on kaiketi kohta siirryttävä
lakto-vegetaristista pelkäksi vegetaristiksi. Mutta
entä sitten kun maidottomatkin tuotteet yleistyvät?
Vegaaniksi, fennovegaaniksi, fruitaristiksi, elävän
ravinnon syöjäksi...Kenties. Kunhan minun ei tarvitse
valita.
Laiska kirjoittaja valitsi
kasvissyönnin seitsemän vuotta sitten.
Eettisin perustein.
Aiemmin Verkkoliitteessä:
Yliopisto-opiskelijat
kasvissyöjien etujoukkoa (HS Kotimaa 4.3.2001)
Eläimistä
saatavat lisäaineet vaihtumassa kasvisperäisiin
(HS Kotimaa 5.3.2001)
