Poetic Licence

ISBN 951-578-827-7, Like 2001.

Ei tässä ihmeempiä, olisin vain pyytänyt sinua syömään. (Vasemman käteni etusormessa värisee elohiiri.) Vieläkö sinulla on se vihreä lasipallo, jonka ostin Ritva Blomquistin liikkeestä? Edellinen omistaja toivoi, että eriväriset pallot myytäisiin yhdessä. Entä se antiikkinen kynänpidike? Mutta ehkä ne unelmat ovat mennyttä ja minä elossa. Kerran eräs tuntematon, vanha nainen ikuisti minut kertakäyttölautasen pohjaan. Mikä tahansa maailma mihin olen tervetullut, on parempi kuin se mistä minä tulen.

 

•

 

Kun kävelin Helsingistä takaisin Vantaalle,

Tiedepuiston silta antoi myöten joka askeleella

kuin suostuvainen daami. Vasta myöhemmin muistin

kuka oli kääntänyt hihansuut nahkatakistani.

Nukkuessaan hän pelkäsi kattolampun putoavan

päähänsä ja piti kättä otsallaan.

 

•

 

Charterkoneen ahtimet työntävät keltaista viivaa

kevään sineen. Nainen, jonka kanssa elin,

on pilvien yläpuolella. Otan aurinkolasit silmiltä

ja laskeudun Kapteeninkadun kaikuvaan kolmioon.

Kolmekymmentäyksi vuotta hätäilin.

Kun otan kädet taskuista,

hihat haukkaavat kylmää ilmaa.

 

•

 

"Olen hyvin pettynyt sinuun.

Tapat itsesi, jos olet mies."

Naiset ja mafia käyttävät samaa veruketta:

ei tämä ole henkilökohtaista, ei sinussa ole mitään vikaa

Henkilökohtaisesti olen hyvin humalassa ja masentunut.

Alkoholi puristaa sydämen pieneksi palloksi,

myrkky täyttää aivokuoren,

en kuule lyöntejä,

odotan niitä turhaan.

Kuulen, kun ilmastointi lakkaa humisemasta,

tai sitten se on jotakin päässä.

Huoli painaa maata kohti

kuin painovoima.

Olisi pitänyt rakastua siihen mielisairaaseen Marianneen

jonka kanssa lausuin runoja

eikä sen ihanaan siskoon.

[Alkuluku][Tietokirjat][Esikoiset][Kotimaiset]
[Lapset & nuoret][*Käännetyt*][Sarjakuvat][Unohtumattomat]