Helsingin Sanomat 


Alkuluku - Keskiviikkona 1. maaliskuuta 2000
Axa Sorjanen
Eikä nivelet ruostu
ISBN 951-31-1779-0, Tammi, 2000. Sivut 11-24.

Kirjan kansi INTR0

"-70-luku alkoi kun muutin Tampereelle",

Juice Soundissa 1980.

PAULI Matti Juhani Leskinen syntyi 19.2.1950 Juankoskella Koillis-Savossa.

   Hän kasvoi ja kävi koulunsa normaalissa järjestyksessä, kirjoitti ylioppilaaksi ja muutti 1970 Tampereelle opiskelemaan kieliä.
   Tampereella hän tutustui Mikko Alataloon ja Harri Rinteeseen. 1972 perustetaan kokoonpano Los COITUS INTERRUPTUS, jonka nimi lyhenee myöhemmin Coitus Int -muotoon.

Juice Leskinen vietti lapsuutensa ja teinivuotensa pienellä teollisuuspaikkakunnalla, lähinnä radion musiikkitarjonnan varassa. Kotona ei ollut levysoitinta eikä ensimmäistäkään instrumenttia.

   - Aloittelin joskus teini-ikäisenä, ensin kirjoittamalla. Kirjoitin kaikennäköistä, iskelmiin uusia tekstejä sekä runokopioita Paavo Haavikolta, P. Mustapäältä, Lauri Viidalta ja Eino Leinolta. Piti vaan treenata, hän muistelee lähtökohtiaan.
   - Tein kaikkiin koulun juhliin ihmeellisiä sketsejä ja kun oli penkkarit, kirjoitin paitsi omalle luokalle, myös seuraavan vuoden abeille lauluja, joissa esiteltiin koko väestö. Samalla treenailin kaikennäköisiä runomittoja.
   - Sain kitaran, kun täytin 18 enkä tiennyt musiikista mitään, paitsi että kuuntelin sitä sujuvasti. Ennen kitaraa en voinut taltioida mitään, vaikka minkälaisia melodioita olisi pyörinyt mielessä. Ensimmäiset, myöhemmin julkaistut, omat laulut tein joskus -68. Tango Iloharjulla soi on sieltä ihan alkupäästä.

Koko uraa leimanneet musiikilliset lähtökohdat paaluttuivat jo lukiovuosina.

   - Mulla on musiikin puolella kaksi vahvaa vaikuttajaa, rillumareikulttuuri sekä Beatles ja näiden seurannaiset. Rillumareita ja Helismaata seurasi Juha Vainio ja Vexi Salmi, Beatlesia taas Dylan.
   - Helismaan ja Beatlesin lisäksi on vielä kolmas, tärkeä tekijä. Mä olen lukenut kotimaisen kirjallisuuden lähes läpikotaisin. Sitten tulee vielä Dylanin kautta tietty amerikkalaisen kirjallisuuden perinne, Kerouac, Corso, Ginsberg ja koko beat generation. Näiden vaikutteet mä olen yrittänyt sulattaa.
   - Vaikka Helismaa luki perkeleesti, se ei onnistunut koskaan yhdistämään vaikutteitaan. Tekniikan kyllä, mutta ei sitä sanomaa. Siihen aikaan ei oikein tanssimusiikkiin saanut soveltaa sanomaa, se ei kuulunut siihen.
   - Suomalaista rockiahan oli tehty jo 50-luvulta saakka. Mä ajattelin kuitenkin, että siitä ei ollut ymmärretty mitään, se oli vain tanssityyli; kannat kattoon. Levy-yhtiöissä ajateltiin, että tango, valssi ja fox ja rock ovat vain eri lokeroita. Rockin sisältöä ei tajuttu lainkaan, eikä etenkään suomeksi. Suomalaista levy-yhtiökenttää hallitsi Fazer ja muissakin yhtiöissä oli ruotsinkielinen johto. Niistä ei ollut odotettavissa mitään pelastusta. Vasta kun Love Records tuli, oivallettiin, että rock voi olla muutakin kuin tanssityyli.

1970-luvun taitteessa heräävä suomenkielinen rock teki Juicen uranvalinnan selväksi.

   - Mähän olin treenannut ahkerasti, tehnyt niitä tekstejä viisi vuotta ennen kuin ensimmäinenkään pääsi levylle. Ensin älysin että rock'n'rollia voi tehdä suomeksikin.
   Rupesin kelailemaan ja kokeilemaan, sitten helvetin paljon treeniä, kaikki päätyi roskikseen. Käänsin myös Dylania aika paljon, ihan vapaasti. Askeleita ne oli nekin.
   - Kun SUOMEN TALVISOTA 1939-40 -levy ja Eero Koivistoisen VALTAKUNTA, joka perustui mm. Jarkko Laineen ja Tuomas Anhavan teksteihin, ilmestyivät, ne asettelivat ihan selviä tienviittoja, että tonnepäin. Sitten kun Hector ja Dave tulivat, mä ajattelin, että nyt aika on kypsä.

Tampereella Juice tapasi samoista asioista kiinnostunutta väkeä.

   - Minä ja Rinteen Harri harrastettiin innokkaasti Dylanin tekstejä ja kuulin opiskelukaveriltani, että sen kanssa samassa kämpässä asui mies, joka oli jo kääntänytkin niitä. Otettiin yhteyttä ja tavattiin hyvin ihmeellisen näköinen kaveri - Juice, Mikko Alatalo muistelee.
   - Usein istuskeltiin Harrin luona yötä myöten. Jussi näytti vahakantisia vihkojansa, joihin hän oli kirjoittanut lauluntekstejä ja runoja. Musta tuli yksi ensimmäisistä faneista. Mä tajusin, että ollaan kynnyksellä, jonka jälkeen joku muuttuu. Juicen teksteissä sanomisen sisältö, substanssi oli kaiken lähtökohta, kun siihen asti täällä oli tehty pelkkää balladia olavinlinnasta.
   - Vähitellen myös minä ja Harri alettiin Juicen esimerkin innostamina tehdä itsekin biisejä. Juice oli selvästi anarkistisempi kuin me, mutta ei siinä ollut mitään ristiriitaa. Kyllä me koettiin olevamme samaa genreä. Juice oli myös avoin meidän biiseille, ja niitähän myös levytettiin.
   - Nopeasti kuitenkin selvisi, että Jussi oli kiltti, mutta myös totaalinen individualisti. Saatettiin pitkään puhua, että tällainen biisi pitäisi tehdä, ja me Harrin kanssa saatettiin kirjoittaakin jotain kimpassa. Juice taas meni ja teki sen biisin, yksin. Sillä oli niin vankka runoilijan kokemus jo silloin, että se pystyi tekemään sen yksin, muttei välttämättä muiden kanssa.

Alatalo, Leskinen ja Rinne perustivat yhtyeen Los Coitus Interruptus.

   - Alkuvaiheessa me soitettiin opiskelijabileissä ja keikat oli hirveää sekoilua ja anarkiaa. Tampereen yliopisto oli nopeasti politisoitunut ja Yo-taloa, joka oli ainoa keikkapaikka kaupungissa, hallitsivat taistolaiset, joista jotkut katsoivat närkästyneinä meitä, Alatalo muistelee.

Seuraava askel oli levyn teko. Bändi äänitti ilman rumpalia Harri Rinteen olohuoneessa demokasetin ja lähti Helsinkiin tarjoamaan sitä Love Recordsille.

   - Mentiin levy-yhtiön toimistoon. Matti Laipio kuunteli meidän kasetin ja sanoi, että tämä on liian undergroundia, menkää Love Recordsiin. Me kysyttiin, että eikö me olla siellä jo? Oltiinkin vahingossa kerrosta alempana Scandian konttorissa, Juice muistelee.
   - Mä olin jo etukäteen puhelimessa uhonnut, että nyt tulee semmosta tavaraa että. No musiikki ei ole kovin kaksista, mutta tekstit on sellaisia, että ette ole ikinä nähnyt. Ei siinä sitten monta viikkoa mennyt, kun meihin otettiin yhteyttä. Levytyssopimus allekirjoitettiin, ja sitten vaan studioon.

ENSI-LP äänitettiin Lahdessa Microvoxin studiossa, kuten pitkään useimmat suomalaiset rock-levyt.

   - Atte Blom kai teki sen sopimuksen jotenkin salaa muilta Love Recordsissa, muistelee Mikko Alatalo.
   - Varmuuden vuoksi se komensi paikalle ammattimuusikoita, Ronnie Österbergin, kauheassa kankkusessa olleen Seppo Hovin ja Mosse Groundströmin. Eihän me itse tiedetty yhtään, mitä siitä tulee.

Päällimmäisenä JUICE LESKINEN COITUS INT -lp:llä huomion kiinnittivät sen sanoitukset. Raskaisiin kielikuviin ja kiertoilmaisuihin uponneen iskelmän joukossa suora ilmaisuja kiertelemätön sukupuolisanasto oli aivan uutta.

   - Täytyy muistaa, että rockin myötä silloinen iskelmän aihevalikoima moninkertaistui, Juice selittää. - Iskelmissähän ei ollut kuin kaipuuta, ikävää ja sateisia päiviä. Rockissa voitiin käsitellä vaikka Vietnamin sotaa, mitä perinteisessä tanssimusiikissa ei olisi voitu ikinä tehdä. Tanssimusiikki oli jo ammentanut aiheensa tyhjiin. Sen vuoksi oli pakko rakentaa niitä pöhöisiä kielikuvia. Rockissa ei sellaista tilannetta voi tulla koskaan, voi vaihtaa biisin aihetta.

Levy lunasti saman tien paikkansa yhtenä nuoren suomirockin kulmakivistä. Sitä seuranneilla singleillä valloitettiin jo myyntilistatkin.

   - Alusta asti tuli fanipostia ja kaikki olivat innostuneita. Kun MARILYN-single ilmestyi, alkoi olla yleisönosastokirjoituksia, että miksi onanoinnista pitää laulaa radiossa silloin, kun lapset on hereillä, Juice kertoo. - Jo ensimmäisen lp:n jälkeen oli mukavasti keikkoja ja niillä meni tosi lujaa. Sitten kun saatiin kaksi ykköshittiä peräkkäin, Marilynin jälkeen tuli Jyrki Boy, ne herättivät suuren yleisön huomion, ja sitä seurasi julkisuus.

Laiha ja pitkätukkainen Leskinen nousi lehdistön vakioaiheeksi. Sanavalmis nuorukainen herätti takuuvarmasti reaktioita, ja hänen avullaan oli helppo leipoa otsikoita.

   - Mä olen semmonen hölöttäjä, että aina tulee lauotuksi kaikkea. Multa kysyttiin jossain, haluanko mä ärsyttää. Ilmoitin, että en missään tapauksessa. Mä en vaan halua olla ärsyttämättä. Se on kuitenkin huomattavasti eri asia.
   - Kyllähän se sanomisen tapa järkytti aluksi kansaa. Ja olihan se osin myös tarkoitus, myöntää Alatalo. - Mutta ihmeen nopeasti viihdekoneisto ja yleisö sen sulatti.
   Juice Leskisestä tuli kuitenkin sukupolvensa anarkistinen keulakuva, jota monien oli vaikea sietää.
   - Se ilmeni ihan kummallisilla tavoilla. Me otettiin vuonna 1975 Maamme-laulu viimeiseksi biisiksi, sen jälkeen se on ollut viimeinen biisi joka ikisellä keikalla. Silloin ilmoitettiin, ettei tollaisilla tyypeillä ole mitään asiaa soittaa Maamme-laulua. Se oli rienausta, vaikka me tehtiin se todella hartaasti ja sovitus oli sama kuin Helsingin varuskuntasoittokunnalla.

Toinen lp, PER VERS, RUNOILIJA, oli huomattavasti ensimmäistä kunnianhimoisempi. Se pyrki selkeään albumikokonaisuuteen, ja sitä edeltäneet ykköshitit jätettiin levyltä pois.

   - Mä olen lukenut pienen ikäni ja tiesin ehjästä romaanista jotain. Kuuntelin myös klassista musiikkia jonkin verran, ja olin oppinut rakenteellisen jäntevyyden, johon piti pyrkiä omissa töissä. Ainahan se ei onnistunut, materiaali ei joustanut, ja toisaalta laulunlahjani ovat varsin rajalliset, mutta kuitenkin siihen piti tähdätä. Levylle piti saada kaari ja ehjä kokonaisuus. Tavallaan sen piti olla yksi tarina. Että älppärin nimessä olisi joka ikinen biisin nimi, ja jokaisessa biisin nimessä se koko biisi. Siihen olen aina yrittänyt tähdätä, paremmalla tai huonommalla menestyksellä.

Harri Rinne ja Mikko Alatalo eivät liittyneet Coitus Intin maata kiertämään lähteneeseen kokoonpanoon.

   - Aluksi se oli selvästi meidän kolmen bändi, mutta nopeasti siitä tuli Juicen yhtye ja samalla yleisen hauskanpidon väline. Mä olin jo kiertänyt tanssilavat humppamuusikkona joten mulla ei ollut mitään tarvetta nähdä sitä enää, Alatalo kertoo.
   - Mä pääsin tv-uutisiin töihin ja Harri jatkoi opiskelujaan. Kyllä Juice vielä jossain vaiheessa soitti, että jätä ne merkonomin hommat ja tule miesten töihin. Lopulta se meni ihan sovussa, ja myöhemmin Juice kannusti minua omallekin uralle.

Pari vuotta Coitus Int jaksoi kiertää ahkerasti ympäri maata ennen kuin se tuli tiensä päähän.

   - Coitus Int oli kelannut itsensä parissa vuodessa aivan puhki, henkilösuhteet oli ihan perseellään. Oltiin vaan niin väsyneitä kaikki. Vasta silloin mä tajusin, kuinka tärkeää näissä hommissa on pitää myös taukoa, Juice muistaa.

Tiukka rock-vormu alkoi kiusata Helismaan perinteeseen nojannutta Juicea, mutta yleisö ei hyväksynyt yritystä ilmaisun laajentamiseksi.

   - SYKSYN SÄVEL -single oli floppi, sen julkaisu oli tavallaan järjetön temppu. Se ei kuulunut mun genreeni, silloin oli Hurriganes, Hullujussi, Badding ja me. Syksyn sävel ei sopinut siihen, eikä sitä ymmärretty. Aluksi se ei ollut edes olemassa yleisölle. Mun olisi pitänyt tehdä vaan marilynia ja jyrki boyta. Pikkuhiljaa tilanne alkoi kuitenkin muuttua keikoilla, eikä mennyt kauaakaan niin sitä ei tarvinnut enää itse laulaa. Yleisö hoilotteli sen mennen tullen.
   - Sen hiekkalaatikon rikkominen oli tietoinen liike. Mä kyllästyn niin äkkiä saman jauhamiseen. Siitä syystä mä teen nykyäänkin niin erilaisia duuneja.

Vuonna 1975 ilmestyi myös esikoiskirja SONETTEJA LAUMALLE. Kirjayhtymästä otettiin yhteyttä lahjakkaaseen tekijään ja kysyttiin, kiinnostaisiko kirjan tekeminen.

   - Mä en ikinä oikeastaan kirjoittanut sitä kirjaa. Mulla oli vahakantisia vihkoja, joihin olin kirjoittanut neljä-viistoistavuotiaasta alkaen. Vein ne kustantajalle ja sanoin, että valitkaa siitä. Lisäksi siihen tuli lauluntekstejä. Sen kirjan tekstit on kymmenen vuoden ajalta. Siinä on murrosikäisen elämäntuskaa ja rock'n'roll-tähden elämäntuskaa ja elämäntuskaa yleensä. Ja tietysti vitsejä.
   - Vasta sen jälkeen aloin ajatella, että voisin tehdä ihan oikeastikin kirjan, se mahdollisuus oli jäänyt tavallaan paitsioon. Sitä ei ehtinyt ajatella, mehän oltiin tien päällä koko ajan. Kun mulle tultiin ehdottamaan sitä, olin monttu auki, että onhan sitä tällainenkin muoto.
   - Kirjallisuus on mulle kuitenkin kaiken lähtökohta. Toisaalta melkein kaikki, mitä silloin kirjoitin taipui biiseiksi, kun muuta formaattia ei ollut käytössä. Melkein koko ajan istuttiin keikkabussissa. Siellä ei voi ruveta romaania vääntämään, mutta biisin pystyy kyllä tekemään. Seurasi uusi yhtye, nimeltään yksinkertaisesti Juice. Kokoonpanon ensimmäinen levy, KESKITYSLEIRIN RUOKAVALIO, oli selvä irtiotto edellisten lp:den riehakkaasta ilmaisusta.
   - Kahdella ensimmäisellä levyllä oli semmoinen ilmiö, että piti purkaa pois kaikki se mitä oli toistakymmentä vuoden aikana kertynyt. Vasta sitten saattoi jatkaa puhtaalta pöydältä. Olin jo täyttänyt 25 vuotta ja sen jälkeen piti kirjoittaa siitä ajasta, eikä voinut ammentaa enää museosta.

- Juice-bändi oli välillä aika taidetta. Leskinen itse oli täynnä kaikkea, ja hänellä oli selvä kyllästymisvaihe, muistelee niihin aikoihin yhteistyön aloittanut keikkamyyjä Jouko Karppanen.

   Karppanen oli omalla tahollaan myynyt tamperelaista Nolo & Rähjä -yhtyettä. Rock-puolen ohjelmatoimistokulttuuri vasta orasti tanssimusiikin hallitsemassa keikkabisneksessä. Juicekin myi usean vuoden ajan itse bändinsä keikkoja, ja hänen vaikutuksensa ensimmäisten suomalaisten rockiin keskittyneiden ohjelmatoimistojen perustamiseen oli suuri. Muutaman vuoden välivaiheiden jälkeen Karppanen ryhtyi Juicen keikkamyyjäksi 80-luvun alussa, ja yhteistyö on jatkunut näihin päiviin asti.
   - Silloin tavallaan luotiin uutta kulttuuria, vaikka olihan maassa ollut rockbändejä, jotka olivat tehneet pohjatyötä, Karppanen kertoo. - Tanssiyleisön odotukset ja rockpuolen käytännöt törmäsivät aina välillä.
   - Silloin kun me aloitettiin, oli vielä näitä hehtaarilavoja, joissa oli erikseen nuorisopuoli ja tanssipuoli, selvittää Juice. - Vielä 70-luvun loppuun osa vanhemmasta väestä saattoi närkästyä, kun me ei soitettu kahta humppaa, valssia ja tangoa peräkkäin, vaan ihan omaa kamaa.

[Alkuluku][Tietokirjat][Esikoiset][*Kotimaiset*]
[Lapset & nuoret][Käännetyt][Sarjakuvat][Unohtumattomat]


Axa Sorjanen
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kotisivu
Uutiset
Klik!
  WEBORTAASIT
  ALKULUKU
  AKVAARIO
  A. KURKIAINEN
  MONET
  GALLERIA
  PELIT
  HS 100
  ARKISTO
 
Nyt
Oikotie
Palvelut


Hakemisto

Edellinen sivu
 Sivun alkuun