ISBN 951-0-23239-4, WSOY 2000. Sivu 252.

gubu ukko, mies. 1910-40-l., 1990- (P-o Periviita). Gubuil oli kotitekoset liinakalsongit. (P-o Periviita) /Gubu stondaa. (HS 1999)

guda: tehdä gudaa tehdä hyvää. -> guta.

gudbai hyvästelynä. 1940- (K. Stenvall). Asuna myös kudpai (A. Burgman).

gudju piilo (paikka). -> kudju.

guffaa työntää. -> skuffaa.

Gulffi en. Gulf (öljy-yhtiö). 1940-50-l. (M. Haro).

guggaa heilua, huojua. 1910-l. Kuuset gugaa ja fogelit sungaa. (S. Koivu). Vrt. gungaa.

guigua katsoa. 1990-. Mitä sä oikein guiguut? (J. Meriläinen).

gulashsson pilkkanimityksenä 1. maailmansodan aikaisesta keinottelijasta. Kuva esittää minkä vaikutuksen kuuden tunnin lakkorikkurina olo teki tukkukauppias Gulashssonin poikaan. (Kurikka 1921).

gulassaa myydä tai ostaa säännöstelyn alaista tavaraa (keinottelijoiden kaupankäynnistä 1. maailmansodan aikana). (L. Aittovaara, M. Kavonius). Asuna myös gulaššaa (gulashaa) (Kurikka 1916). Gunnar kehui ruvenneensa gulashaamaan. (Kurikka 1916).

gulassaus keinottelu, mustan pörssin kauppa 1. maailmansodan aikana. Asuna myös kulassaus (T. Tarvas). Ja hän katui, että oli tullut kertoneeksi ukolle koko hautakulassauksesta. (T. Tarvas).

gulassi keinottelija. 1. maailmansodan aikana ja sen jälkeen. (R. Stegars). Asuna myös gulašši (gulashi) (T. Tarvas). Gulashi on liikemies, sinä hölmö. (T. Tarvas) / Mutta eivät nämä olleet vainajien omaisia, ne olivat hautakulasseja. (T. Tarvas) / Kurssi on kohonnut, sanoi gulashi kun vatsaansa katseli. (Kurikka 1921) / Kulassipappojen viftireissu. (Kurikka 1922).

gulassiparooni pilkkanimityksenä 1. maailmansodan aikaisista keinottelijoista. Nimitys esiintyi mm. Kurikassa (1916, 1917), ja sitä käytti Alfred Tanner kupletissaan Gulashiparooni (1917): Ensiks kompastuin, mutt sitten onnistuin, sain päästä kiinni ja nyt olen fiinni Herr Gulash-baron. (A. Tanner).

gulassitar pilkkanimityksenä keinottelijan rouvasta. Gulashitar Korukivi. (Kurikka 1917) / Gulashitar huolissa näin, rauhanhuhut kuulee. (Kurikka 1917).

guldis 1. kulta (metallista). 1910-l. (J. Nyyssönen). 2. rahoittaja, "kultakala". 1940-50-l. Se guldis bungas kaikki brenkut. (E. Janzon).

guldu mielitietty, heila. 1930-40-l. (O. Leino).

gulp(s) nielemistä kuvaavana ilmauksena. Se (Rauli "Badding" Somerjoki) on vielä semmonen jätkä että vaikka mitä tapahtuu niin se on koko aika - gulp! (Remu). - Olla gulps ällöttää, etoa. Raikal oli ihan gulps. (P-I Periviita).

gultsi kulta (metallista). 1970-l. Onks toi sormus gultsia? (P. Sipiläinen).

gultsu mielitietty, heila. 1970-l. Onko toi sun gultsu? (P. Sipiläinen).

Gumis en. Kumtähden kartano, jossa oli tarttuvien iho- ja sukupuolitautien osastot miehille ja naisille gonorrean ja syfiliksen jatkohoitoa varten. Miesten osalta laitosta kutsuttiin pyssy- tai tykkitehtaaksi. (T. Kaiponen). Asuna myös Gummis (J. Nyyssönen). Vrt. Komis, Kumis.

gumma (vanha) nainen, eukko 1930-60-l. (V. Sulander, M. Saverikko).

gummari kumi. -> kummari.

gummarit kumitossut. -> kummarit.

gummeli eukko, iäkäs nainen, "täti". 1910-40-l. Gummeleil oli aikaa tsittaa trapal klippaamas matonkuteit. (P-o Periviita).

gummi kumi. -> kummi.

Guna hn. Gunnar 1910-l. (J. Nyyssönen).

gundi poika, mies. -> kundi.

gunga keinu. 1910-30-l. Se hirvas gungas stoiaa. (P-o Periviita).

gungaa asu: gungaa 1900- (K. Larpo. M. Wickman), kungaa 1900- (L. Valo, J. Ketonen), skungaa 1920-80-l. (P. Tuomi, Hgin 2. nk. 1981), sgungaa (E. Ilmonen), sgunkaa (J. Tallgrén). 1.keinua, kiikkua. 1900- (K. Larpo, M. Wickman). Mennäänks gungaan! (I. Kiianlinna) / Me gungattiin niin, et toine stondas ja toine tsittas. (P-o Periviita) / Eri kivaa gungata fooguilla. (ESO) / Snadina me gungattiin aina. (T. Honkasalo). Vrt. gunga, gungis, skungi. 2. keinua, huojua, heilua (esim. puista). 1900- (S. Koivu, J. Ketonen). Kyl se oli kiva kattoo, ku ne gungas ne tellingit siinä. (E. Paajanen) / Fogelit sungaa, kuuset gungaa ja skutsis on gimis goisaa. (R. Rosilo, sanonta) / Kuuset ne sgungaa ja fogelit ne sungaa. (E. Ilmonen) / Gimman ahteri gungaa liffasti. (K Klefström) / Toi botski gungaa eristi. (ESO) / Se on vedettävä nii että faidut kungaa. (R. Koivisto) / Kato kun skuke skungaa. (Hgin 2. nk. 1981). 3. (jäästä, ponnahduslaudasta:) notkua, joustaa. 1910-40-l. (P. Tuomi). Hypyissä tuo bongis gungaa sopivasti. (K. Linna) / Sitkeä syysjää gungas ja ritis klabbien alla. (T. Humaloja). 4. taivuttaa (esim. suksia). notkuttaa (esim. ohutta syysjäätä). 1910-40-l. (A. Kuivalainen). Tällä taval vaan gungattiin sit (notkutettiin suksia). Ne skungas, ne oli niin böijat skimbat. (P. Tuomi) / Mentiin plotille gungaamaan ja tietenkin plutattiin. (E. Mattsson) / Ain keväisi me käytii Kyliksen lahdella gungamas jäillä. (V. Sulander). 5. keinuttaa. 1970-80-l. Yks slurkkibotski skujas tuhatta ja sataa ohi ja siit tuli skrodet skiglut ja ne kungas meitä aika kliffasti. (K. Saalas).

gungastooli keinutuoli. Vanhaa puhek. (P-I Periviita). Gubbeli tsittas gungastoolis. (P-o Periviita) / Se snikras gungastoolin. (P-o Periviita).

gunge kuningas (pallopelissä). -> kunge.

gungi kuningas (pallopelissä). -> kungi.

Muualla Verkkoliitteessä:
Stadin slangin suursanakirjan arvio (23.6.2000)