Suomalaisesta selaimesta oli tulla kultakaivos

Teknillisen korkeakoulun TKK:n opiskelijat Suomessa olivat vuonna 1992 törmätä kultakaivokseen. Ryhmätyön opinnäytteenä he ohjelmoivat selaimen nimeltä Erwise, joka kelpasi surffikäyttöön.

    Internetin isäksi mainittu britti Tim Berners-Lee kävi tuolloin Suomessa jopa usuttamassa ryhmää jatkamaan työtä. Kukaan ei kuitenkaan tarttunut hankkeeseen, koska riskirahaa ei ollut saatavilla, ja tilaisuus luiskahti käsistä.

   Asiasta kertoo Tim Berners-Lee tuoreessa kirjassaan "Weawing the Web", joka on nykyisen selainpohjaisen internetin historia sen ohjelmistopuolen päägurun kertomana.

    Berners-Lee kirjoittaa: "Menin Suomeen kannustaakseni opiskelijoita jatkamaan projektia... mutta he olivat varsin vähän innostuneita webistä; he olivat jo päättäneet jatkaa muiden, mielestään rahakkaampien ohjelmointiprojektien parissa. Kukaan muukaan laitoksessa ei halunnut jatkaa projektia. Enkä minä tietenkään voinut tehdä sitä; koodi oli kirjoitettu suomeksi!"

Linuxiakin
työn alla

    Ryhmää Suomessa ohjasi Ari Lemmke, joka kotisivuillaan kertoo olleensa tekemisissä myös varhais-Linuxin kanssa vuonna 1991.

    Erwise-selaimen kohtalosta hän kertoo Verkkoliitteelle, että Tim Berners-Lee muistaa asian kutakuinkin oikein.

    Lemmke sanoo, että "toki ohjelmatyön dokumentit olivat suomeksi, koska työn arvosteluun kuuluvat osana myös dokumentit, ja täytyisi olla lähes syntyperäisen englannin puhuja, jotta saisi aikaan yhtä korkeatasoisen dokumentaation, kuin suomeksi saa."

    Lemmke lisää, että ohjelman koodia olisi jouduttu vahvasti muuttamaan, jotta siitä oltaisiin saatu tuote. "Kaikki kyllä näkivät selvästi että webistä tulee se jokin", hän lisää.

Riskiraha
puuttui

    Miksi kukaan ei sitten jatkanut projektia? "Kenelläkään ei ollut varaa tehdä työtä ilmaiseksi, ihmisten täytyy käydä kaupassa ostamassa syötävää ja asuntokin pitää maksaa."

    "Suomessa ei ollut tuohon aikaan jaossa ollenkaan riskirahaa, ja itseäni pidän varsin huonona rahoittajien metsästäjänä - olisi ollut luultavasti pakko ottaa pankista lainaa ja velkaantua korvia myöten, ja luultavasti mennä nurin, koska tekniikka oli vuosia edellä sen ajan käsityksiä."

    Lemmke ei osaa sanoa tarkkaan miten paljon Erwise-ohjelmaa aikanaan käytettiin selaimena oikeasti netissä. Vuonna 1992 suurin internet-innostus oli vasta nupullaan. Hän kertoo, että ohjelmaa kyllä imuroitiin eri ihmisten tietokoneisiin.

    Itse ideaan hän sanoo törmänneensä kesällä (ilmeisesti 1991) "kun etsiskelin hypermediapohjaisia tekniikoita aivan ammatillisesta kiinnostuksesta."

    "Eräs tuttuni (Jyrki Kuoppala) kertoi, että tällainenkin tapaus on, ja tutkin asiaa lähemmin, demoilin softalla, ja päätin tuoda graafisen selaimen tekemisen ohjelmatyöaiheeksi."

Ilopilleri
Berners-Lee

    Erwise oli siis ryhmän tuottaman selaimen virallinen nimi, ryhmää itseään kutsuttiin kuitenkin nimellä OHT-Erwise (OHT=ohjelmatyöryhmä). "Nimi oli meikäläisen viännös sanasta 'otherwise', koska se oli varsin sopiva tuolloin vallitsevaan kulttuuriin", Lemmke selvittää.

    Internet-guru Tim Berners-Lee puolestaan oli Lemmken kertoman mukaan "hauska ja elävä ihminen, varsinainen ilopilleri".

    "Järjestin TKK:lla pari Tim Berners-Leen luentoa. Syksyllä, kun ryhmä oli aloittanut, luennolla oli laskujeni mukaan 21 henkilöä. Mainostin kyllä luentoa sfnet-ryhmissä. Toinen luentokerta oli noin 1,5 vuoden kuluttua aivan samassa salissa, joka oli ääriään myöten täynnä, ja osa joutui olemaan käytävällä salin ulkopuolella."

Aiheesta muualla verkossa: 

http://www.w3.org
Tim Berners-Leen www3-organisaatio

http://www.funet.fi/~arl/
Ari Lemmken sivut

http://www.w3.org/People.html#9
Erwise-ryhmän henkilöitä

ftp://ftp.funet.fi/pub/networking/services/www/erwisE/
Erwisen koodi (edellyttää Motif-kirjastoa):