Poliisi on käyttänyt kaksi vuotta sitten voimaan tulleita oikeuksiaan peitetoimintaan ja valeostoihin vain harvoin. Tuoreen, eduskunnan oikeusasiamiehelle jätetyn kertomuksen mukaan valeostoista tehtiin viime vuonna vain toistakymmentä päätöstä, joista lopulta vain vajaat kymmenen johti varsinaiseen operaatioon.

   

Valeostolla tarkoitetaan

poliisin tekemää ostotarjousta jonkun ulkopuolisen hallussa laittomasti olevasta tai kaupankäynnin kohteena olevasta omaisuudesta. Kaikki valeostotapaukset liittyivät huumausainerikosten tutkintaan.

   

Poliisi kokeili viime vuonna myös peitetoimintaa. Se tarkoittaa poliisin salaista tiedonhankintaa ja soluttautumista. Soluttautujat käyttävät harhauttavia tai peiteltyjä tietoja.

   

Tämän toiminnan

yksityiskohdista poliisi haluaa pysyä vaiti. Poliisiylitarkastaja Robin Lardotin mukaan toiminnasta tai sen luonteesta ei haluta kertoa mitään täsmällisiä lukuja.

   

"Tässä on myös suuria vaaroja poliisien työturvallisuuden kannalta", hän sanoo.

   

Turvallisuussyistä hän kieltäytyy kertomasta edes sitä, missä päin maata operaatioita on ollut. Perusteluna on myös ammattimaisten rikollisten vainoharhaisuus, joka näkyy helposti väkivaltana epäiltyjä vuotajia tai soluttautujia kohtaan.

   

"Jatkuvasti sattuu tapauksia, joiden taustalla voi se, että rikolliset ovat ryhtyneet joko kostoksi tai ennalta ehkäisevässä mielessä toimiin toisiaan vastaan", Lardot sanoo.

   

Oikeusasiamiehelle jätetyssä

raportissa ei arvioida sen enempää valeostojen kuin peitetoiminnan menestystä. Niillä on kuitenkin ollut merkitystä muun muassa siihen, mihin esitutkintaa tietyissä tapauksissa on suunnattu.