Eduskunta hyväksyi äänin 108-32 perusteettomasti turvapaikkaa hakevien pikakäännytyksen keskiviikkona. Ulkomaalaislakiin tehdyn uudistuksen mukaan turvallisista maista tulevat, perusteettomat turvapaikanhakijat voidaan käännyttää Suomesta kahdessa kolmessa viikossa.

   

Turvapaikkakuulustelun jälkeen ulkomaalaisviraston on käsiteltävä hakemus seitsemässä päivässä, minkä jälkeen käännytyksen toimeenpanon keskeytystä on haettava Helsingin hallinto-oikeudelta kahdeksan päivän - joista viisi on oltava arkipäiviä - kuluessa. Tämän jälkeen hakija voidaan käännyttää.

   

Sisäministeriö, valiokunnat

ja lakimuutoksen valmistelu joutuivat täysistunnossa kovan kritiikin kohteeksi. Useiden kansanedustajien mielestä uusi laki ei takaa turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa. He olivat myös sitä mieltä, että uudistus on valmisteltu liian nopeassa aikataulussa, ja syypää turvapaikkahakemusten pitkiin käsittelyaikoihin on ennemminkin ulkomaalaisvirasto kuin nykyinen ulkomaalaislaki tai Helsingin hallinto-oikeus.

   

Sisäministeriötä kritisoitiin siitä, ettei se ole puuttunut ulkomaalaisviraston toimimattomuuteen, vaan on runnonut uuden lain väkisin läpi.

   

Lakia valmistellut

sisäministeri Kari Häkämies (kok) totesi lakiuudistuksen pyrkivän nimenomaan ehkäisemään perusteettomasti turvapaikkaa hakevien pitkäaikaisen oleskelun Suomessa.

   

"Meillä on oltava lainsäädäntö, joka toimii ennaltaehkäisevästi niin, ettei järjestelmää käytetä hyväksi eikä tänne tulla pelkästään paremman elämän toivossa", Häkämies sanoi.

   

Eniten keskustelua

herätti pykälä, jonka mukaan käännytyspäätökseen voi hakea keskeytystä kahdeksan päivän kuluessa. Tämän jälkeen hakijan voi poistaa maasta, vaikkei hallinto-oikeus ehtisi ratkaista asiaa.

   

Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd) vakuutti, että aika riittää hallinto-oikeudelle.

   

Vasemmistoliiton, Rkp:n, kristillisten ja vihreiden riveissä oltiin eri mieltä. Aika ei riitä siihen, että hakija hankkii tehokkaan oikeusavun ja tulkin, laatii valituksen ja hallinto-oikeus vielä ratkaisee asian. Siten vaatimus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä ei täyty, huomautettiin.

   

Laki oli lausuntakierroksella

perustuslaki-, laki- ja hallintovaliokunnissa. Lakivaliokunnan ja useiden kansanedustajien mielestä hakijaa ei olisi saanut käännyttää ennen kuin hallinto-oikeus on ehtinyt ratkaista käännytyksen keskeyttämishakemuksen.

   

"Muutosesitys olisi merkinnyt sitä, että prosessit olisivat edelleen olleet niin pitkiä, etteivät väärinkäyttö ja pitkät odotusajat olisi millään katkenneet", Häkämies vastasi.

   

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Henrik Lax (r) perusteli valiokunnan kantaa sillä, että kielteisen päätöksen saanutta hakijaa olisi pitänyt pystyä kuulemaan tuomioistuimessa henkilökohtaisesti, koska kuuleminen saattaa jäädä ainoaksi varsinaiseksi näytöksi hänen asiassaan. Nyt päätetyssä laissa turvapaikanhakijoita ei hänen mielestään kohdella tasavertaisesti.

   

Häkämies huomautti

joidenkin tahojen olleen riistämässä itselleen perustuslakivaliokunnan oikeuksia: "Entisenä perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana muistutan, että tässä talossa on pidetty sääntönä sitä, että perustuslakivaliokunta tulkitsee, onko mietintö lain kanssa ristiriidassa vai ei."

   

Toimi Kankaanniemi (krist) totesi kaikkien olevan samaa mieltä siitä, että turvapaikkakäsittelyä on nopeutettava. "Mutta se ei saa toteutua oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kustannuksella kuten nyt on käymässä."

   

Kirsi Ojansuu (vihr) totesi populismin saaneen kukoistaa lakiesityksen valmistelussa.

   

"Asenteet ja mielipiteet

on lyöty lukkoon kauan ennen asiantuntijoiden kuulemista. Sekä hallinto- että lakivaliokunnassa tuli 150-prosenttisesti selville, että pitkät käsittelyajat johtuvat ensisijaisesti hallinnon viranomaismenettelystä", Ojansuu sanoi.

   

Useat muutkin lakiuudistuksen kritisoijat vaativat ulkomaalaisviraston toimintaan tehokkuutta.

   

"Uusikaan laki ei tule takaamaan nopeutettua menettelyä ilman, että ulkomaalaisvirastoon saadaan myös lisää resursseja", Outi Ojala (vas) huomautti.

   

Ben Zyskowicz (kok) oli täysin toista mieltä. Hänen mukaansa ongelmat johtuvat siitä, että vielä voimassa oleva, sinisilmäisesti tehty laki on täysi susi.

   

"Meillä on inhimillinen

ja oikeudellinen velvollisuus auttaa todellisia turvapaikanhakijoita, mutta ei velvollisuutta auttaa hakijoita, jotka tarkoituksella väärinkäyttävät Suomen turvapaikkamekanismeja."

   

Seppo Lahtela (kesk) oli sitä mieltä, ettei Suomen pitäisi huolehtia hakijoista, jotka tulevat tänne lomailemaan ja pitämään hauskaa, kun oman maan kansalaisille ei riitä työtä ja leipää. Hän syytti "eduskunnan liberaalien naisten kerhon puolustavan kaikkea mikä liikkuu ja on ulkomaalaisperäistä".

   

Lakiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian. Lopullisesti eduskunta päättää lain voimaantulosta toisessa käsittelyssä ensi viikolla.