"Onko uusi talous sittenkään uutta?" Kysymys on Euroopan keskuspankin (EKP) johtokunnan jäsenen Sirkka Hämäläisen itselleen tekemä.

   

Hämäläinen vastasi omaan kysymykseensä maanantaina Helsingin kauppakorkeakoululla pitämässään luennossa: ei ole. Se on hieman saman kaltainen vaihe ja mullistus maailman taloudessa kuin sähkön käyttöönotto vuosisadan alussa. Talouden lainalaisuudet ovat pysyneet samoina.

   

Uuden talouden Hämäläinen sanoi ymmärtävänsä laajasti. Uudessa taloudessa kasvuvauhti voi olla aiempaa nopeampaa ilman inflaation kiihtymistä.

   

Tietotekniikan ja internetin tulon lisäksi uutta taloutta edesauttavat globalisaation lisäämä tavarakauppa ja kilpailu. Rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen on alentanut rahoituksen kustannuksia ja lisännyt investointeja.

   

Hämäläinen luetteli

vertauskohtia Jaakko Honko -luennolla 1920-luvulle. Yhdysvaltojen talouskasvu oli silloin selvästi nopeampaa kuin Euroopan suurissa maissa, kansainväliset rahoitusmarkkinat kehittyivät nopeasti, pääomaa tuotiin Yhdysvaltoihin enemmän kuin sieltä vietiin, osakkeiden hinnat nousivat nopeasti, talouspolitiikassa tähdättiin vakauteen, finanssipolitiikka oli kurinalaista ja valtioiden budjetit lähellä tasapainoa.

   

Sähkön käyttöönotto oli Hämäläisen mukaan yksi tekijä, joka käynnisti nämä 1920-luvun taloudelliset muutokset ja suunnat. Se joustavoitti tuotantoa ja mahdollisti uudet keksinnöt.

   

1920-luku päättyi

Yhdysvalloissa talousromahdukseen. Tämä ei ole Hämäläisen mielestä nyt uhkana. Julkinen sektori on suurempi sekä tehokkaampi vastaamaan ongelmiin, ja yritykset ovat paremmassa iskussa kuin 1920-luvulla.

   

"Yhtäläisyydet 1920-luvun ja nykyisen talouskehityksen välillä ovat sinänsä muistamisen arvoisia uutta taloutta ja siihen liittyviä tulevaisuudenkuvia arvioitaessa, mutta samalla on selvää, että monet tekijät ovat 70 vuoden aikana myös muuttuneet ja vahvistaneet käyttäytymistä ja rakenteita", Hämäläinen arveli.

   

Yksi merkittävä

samankaltaisuus näiden aikakausien välillä on Hämäläisen mukaan se, että tuottavuus on kasvanut Yhdysvalloissa selvästi nopeammin kuin Euroopassa.

   

"Miksei Euroopan talous sitten pysy Yhdysvaltojen vauhdissa uusien keksintöjen hyötyjen saamisessa?" Tämäkin kysymys oli Hämäläisen itselleen tekemä.

   

Taas hän tiesi myös vastauksen. Tuottavuus kasvaa Euroopassa hitaammin, koska sääntely on Yhdysvalloissa keveämpää. Mitä raskaampi on hallinnollinen, tuotemarkkinoiden ja työsuojelun sääntely, sitä hitaampi on tuottavuuden kasvu.

   

Lisäksi Yhdysvalloissa on runsaammin korkean koulutuksen saaneita ja yrittäjyyshenki sekä riskinottoalttius kukoistavat, hän kertoi.

   

Hämäläinen mainitsi, että Euroopassa on vähitellen ymmärretty tarve purkaa sääntelyä.

   

Nyt Yhdysvalloissa

monet nettiyritykset ovat varoittaneet sijoittajia tuloksiensa heikentymisestä ja työntekijöitä irtisanomisista. Suhdannevaihtelua, Hämäläinen tulkitsee.

   

"Yhdysvaltojen talouskasvun viimeaikainen hidastuminen ja monien internet-yritysten kaatuminen ei merkitse sitä, että uuden talouden prosessi olisi kuollut. Se mitä nyt on tapahtunut ja tapahtumassa, on syytä nähdä myös uuteen talouteen kuuluvana normaalina suhdannevaihteluna sekä sopeutumiskipuina ja oppimiskustannuksina, jotka kuuluvat luonnollisena osana kaikkiin murrosvaiheisiin."

   

Hämäläisen mukaan pitkällä aikavälillä tuottavuus kuitenkin nousee, ja tuotannon kasvuvauhti voi nopeutua kaikkialla maailmassa.

   

Tämä saattaa hänen mukaansa nostaa tuloja ja lisätä hintapaineita, mikä puolestaan voi vaatia korkeampia korkoja.