ULKOMAAT - ARKISTO
TORSTAINA 6.9.2001
     
Kotisivu                           Apua

Satelliittikuvat näyttävät pohjoisen kasvillisuuden tuuhentuneen

Ilmaston lämpeneminen ja kasvihuonekaasut yksi selitys

Maapallon pohjoisosa on paikoitellen vihertynyt kahden viime vuosikymmenen kuluessa, Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan satelliittitiedot kertoivat.
   
Kasvillisuus on tiheämpää ja runsaampaa, vaikka vihreiden alueiden pinta-ala sinänsä ei ole lisääntynyt. Paikoin myös kasvukausi on pidentynyt, tutkijat sanoivat.
   
Ilmaston lämpeneminen on yksi mahdollinen syy muutokseen, sanotaan Nasan ja Bostonin yliopiston tutkijoiden arvioissa, jotka on julkistettu laitosten verkkosivuilla.
   
Satelliittitiedot kertoivat
myös, kuinka lehdet ilmestyvät keväällä puihin monin paikoin entistä varhemmin ja putoavat syksyllä entistä myöhemmin. Tutkijoiden mukaan kasvukausi osissa Eurooppaa ja Aasiaa on nyt lähes 18 päivää pidempi kuin kaksi vuosikymmentä sitten. Kevät saapuu viikkoa aiemmin ja syksy kymmenen päivää myöhemmin.
   
Pohjois-Amerikassa kasvukausi näyttää olevan 12 päivää pidempi kuin 1981.
   
Kun tarkastellaan kasvua New Yorkin ja Madridin kohdalla olevan 40. leveysasteen pohjoispuolella, näyttää siltä, että kasvit ovat kasvaneet paremmin Euroopassa ja Aasiassa kuin Pohjois-Amerikassa.
   
Metsäntutkimuslaitoksen
professori Erkki Tomppo sanoo, etteivät tulokset tulleet yllätyksenä. Hän luonnehti niitä melko karkeiksi suuraluetiedoiksi.
   
Suomessa tehtyjen tarkkojen metsäinventointien perusteella ei hänen mukaansa vielä ole nähtävissä, että maapallon lämpeneminen olisi lisännyt puuston kasvua.
   
Esimerkiksi kuusella oli jostain syystä kova kasvuvauhti 1980-luvun lopulla, ja nyt kasvu on taas palannut normaalimpaan, hän kertoi.
   
Suomen puuston vuotuinen kasvu on nykyisin vajaat 80 miljoonaa kuutiometriä, kun 1980-luvun alussa se oli noin 75 miljoonaa kuutiometriä. "Mutta siihen on muita syitä kuin globaali lämpeneminen", Tomppo sanoo.
   
Vehreys lisääntyi
Euroopassa ja Aasiassa enemmän kuin Pohjois-Amerikassa.
   
Suotuisan kasvun alue jatkui havumetsävyöhykkeellä Keski-Euroopasta Siperian kautta Venäjän Kaukoitään. Pohjois-Amerikassa muutos näkyi vain hajanaisena idän metsissä ja keskilännen preerialla.
   
Satelliittien vehreystiedot kävivät yksiin lämpölukemien kanssa, joita kerättiin tuhansilta säähavaintoasemilta.
   
Vuosi 1998 oli
lämpimin vuosina 1860-2000. Ilmaston lämpeneminen on ollut viimeisten 25 vuoden aikana nopeampaa kuin koskaan 1000 edellisen vuoden kuluessa.
   
Pohjoisessa (23,6:nnen ja 90. leveysasteen välissä) ilmasto on lämmennyt noin 0,8 celsiusastetta sitten 1970-luvun alkuvuosien, mutta ilmiö vaihtelee alueittain.


HELENA KINNUNEN / Helsingin Sanomat
helena.kinnunen@sanoma.fi