"Internet on nopeimmin kasvava media maailmassa", Scandinavia Onlinen entinen Suomen-toimitusjohtaja Sakari Oka hehkuttaa. Hän esittelee kasvuvauhtia kuvaavia prosenttilukuja, jotka ovat kaksinumeroisia. Se on paljon, kun miettii esimerkiksi printtimedian näivettyviä tilaajamääriä.

   

". . . mutta", Oka sanoo.

   

Tämä "mutta" on Scandinavia Onlinen ja kaikkien muidenkin internetportaalien ongelma: vaikka kävijämäärät kasvavat, rahaa portaalit eivät juuri tuota.

   

Internetmainonnan alkuräjähdystä

on povattu jo vuosia, mutta se ei ole toteutunut - pikemminkin päinvastoin. Vuonna 2000 internetmainontaan käytettiin Suomessa noin 12 miljoonaa euroa eli noin 70 miljoonaa markkaa. Vuonna 2001 tullaan ilmeisesti jäämään tuostakin luvusta; alan toimijat veikkailevat, että internetmainoskakku on yhdeksän ja 12 miljoonan euron välillä (50-70 miljoonaa markkaa).

   

Summa on vain pari prosenttia Suomen mainosmarkoista ja niin pieni, että tuntuu koomiselta ylipäätään puhua mainoskakusta. Pikemminkin sitä voisi kutsua vaikkapa pikkiriikkiseksi bébé-leivokseksi.

   

Lähes kaikkien

internetportaalien ansaintalogiikka nojaa vahvasti mainosmarkkoihin, joten ei ihme, että alalla on käynyt viime aikoina kova kato.

   

Espanjalaisen Terra Novan omistama Suomen Iobox sulki ovensa uuden vuoden alla, ja samalla sen noin puoli miljoonaa asiakasta menettivät ilmaiset sähköpostiosoitteensa. Marraskuun lopussa toimintansa lopetti erityisesti teinien suosima Artic.net.

   

Sonera Plaza on karsinut väkeään ja "tiivistänyt palveluntarjontaansa". Viimeksi tiivistämisen kohteeksi joutui suosittu pelipalvelu eDome, jonka ylläpitäjien määräaikaisia työsuhteita ei jatkettu.

   

Elisan Kolumbus on vastikään karsinut kulujaan muun muassa neuvottelemalla alihankkijasopimuksensa uusiksi.

   

Helsingin Sanomat on vähentänyt verkkopuolen työntekijämääränsä puoleen eli kolmeentoista päättämällä määräaikaisia työsuhteita ja siirtämällä työntekijöitä sisäisesti toisiin tehtäviin.

   

Suomi24-portaalia

ja hakupalvelu Evrekaa pyörittänyt Scandinavia Online on ilmoittanut vetäytyvänsä Suomesta. Kaikki yhtiön 17 työntekijää Suomessa on irtisanottu, mukaan lukien toimitusjohtaja Sakari Oka. Rajusti tappiollinen Scandinavia Online on kaavaillut, että Suomen-portaalia pyörittäisi yksi ihminen Tukholmasta käsin.

   

Ruotsalainen hakemistopalveluita tarjoava Eniro osti Scandinavia Onlinen joulukuussa norjalaiselta mediatalo Schibstediltä sekä Telenorilta ja Telialta. Okan mukaan uusi omistaja saattaa sittenkin jatkaa Suomi24:n pyörittämistä muutaman ihmisen voimin Suomesta käsin.

   

Myös italialainen Tiscali suunnitteli siirtävänsä omistamansa surfEU-portaalin ylläpidon Ruotsiin.

   

"Tiscali tuli kuitenkin siihen tulokseen, että olisi järjetöntä pyörittää portaalia vieraasta maasta. Suomi on niin erilainen kielikin, että synergiaa olisi ollut vaikea löytää", surfEU:n portaalimanageri Susanna Blumenthal-Mannerberg sanoo.

   

Ilmaisia internetliittymiä tarjoava surfEU on säästökampanjansa myötä luopunut ostamasta sisältöä ulkopuolisilta alihankkijoilta. "Käytämme yksinomaan ilmaista materiaalia, jota saamme yhteistyökumppaneiltamme", Blumenthal-Mannerberg kertoo.

   

"Internetissä

toimii suurten lukujen dynamiikka", Scandinavia Onlinen Oka sanoo. Sen mukaisesti Scandinavia Online yritti Okan mukaan syksyllä ostaa Suomen suosituimman portaalin Sonera Plazan.

   

"Neuvottelut olivat jo aika pitkällä, kun Sonera yllättäen ilmoitti, että Plaza kuuluukin heidän ydinliiketoimintoihinsa", Oka kertoo.

   

"Olisimme saaneet Sonera Plazan kannattavaksi vuodenvaihteeseen 2001 mennessä", Oka vakuuttaa. Tämä olisi hänen mukaansa tosin edellyttänyt joukkoirtisanomisia.

   

Sonera Plaza teki Soneran osavuosikatsauksen mukaan tammi-syyskuussa 2001 39 miljoonan euron (232 miljoonaa markkaa) liikevaihdolla 33 miljoonan euron (196 miljoonaa markkaa) liiketappion. Soneran ilmoituksen mukaan Plazan tavoitteena on päästä nollatasolle vuoteen 2003 mennessä.

   

Valtaosa Sonera Plazan

tuloista tulee internetliittymien myynnistä, mutta portaaliliiketoiminnasta vastaavan johtajan Arto Heimosen mukaan myös itse portaalin pitää tulevaisuudessa olla kannattava. Kustannustehokkuutta Plaza hakee Heimosen mukaan muun muassa alihankintaa lisäämällä sekä yhteistyösopimuksilla.

   

Heimosen mukaan Plazan kävijämäärä on jo "riittävä", ja nyt tarkoituksena olisi "syventää asiakkuuksia".

   

Heimosen mukaan Plazalla on noin 40 prosentin markkinaosuus Suomen internetmainontakakusta. Tulevaisuudessa laajakaistayhteyksien yleistyessä Plazan tarkoitus olisi kerätä kassavirtaa muun muassa maksullisilla sisällöillä, kuten lippu-, raha-, musiikki- ja viihdepalveluilla. Yhtiössä on Heimosen mukaan tehty periaatepäätös, että aikuisviihdettä Plaza ei kuitenkaan ryhdy tarjoamaan.

   

Heimonen odottaa paljon myös erilaisilta tunnistamiseen ja maksujärjestelmiin liittyviltä ratkaisuilta.

   

Helsingin Sanomien

Verkkoliitteen uutispäällikön Pekka Pekkalan mukaan lehti on uuden strategiansa mukaan ryhtynyt hakemaan verkkoliiketoiminnan tuloja nettimainosmarkkojen lisäksi myös muista "pienistä puroista".

   

Ajatuksena on myydä muun muassa uutis- ja tapahtumapalveluita muille portaaleille sekä ryhtyä kuluvan vuoden aikana tarjoamaan erilaisia maksullisia arkistopalveluita.

   

Myös Iltalehti on vetänyt verkkosuunnitelmiaan alaspäin. "Vielä jokin aika sitten elettiin siinä uskossa, että verkkolehdellä tehdään miljoonia. Nyt me uskomme, että online-lehti tukee printtilehden myyntiä ja myös sen mainosmyyntiä", Iltalehti-onlinen toimituspäällikkö Juha Jaakkonen sanoo.

   

"Meillä oli aikoinaan oikein liiketoimintasuunnitelmakin, josta tosin luovuttiin, kun huomattiin, että maailma ei menekään niin kuin oli odotettu."