Vesipuhvelinnahkainen kännykkälaukku, 300 mk (50,46 euroa), Crepe de chine -silkkinen huivi 130 mk (21,86 euroa), Marja Kurki Modern Art -silkkisolmio 160 mk (26,91 euroa), Millennium design T-paita 100 mk (16,82 euroa), fleece-oloasu 430 mk (72,32 euroa), pukupussi 105 mk (17,66 euroa), valkokultainen iso sormus 985 mk (165,67 euroa), aurinkojumala 185 mk (31,11 euroa).

   

Alennus bensasta 13 penniä litralta (2 c/l), autonvuokrauksesta 20 %, juhlapukuvuokraamosta 15 %, kultasepänliikkeestä 15 %, rakennus- ja sisustustarvikkeista 15-30 %, hieronnasta ja fysioterapiasta 15 %, viikon loma kelomökissä 300 mk (50,46 euroa), golfin svingi- ja maila-analyysi puoleen hintaan, maksuton sijoittaja-analyysikuva.

   

Poiminnat eivät ole

Stockmannin kanta-asiakaskuvastosta eivätkä it-nörttien työsuhde-edustosta vaan ammattiliittojen jäsenetujen kirjosta.

   

Liitot houkuttelevat jäseniä etujen valikoimalla, josta eivät puutu oikeastaan kuin ternimaito ja Koskenkorva. No, maidostakin saa alennusta mutkan kautta, sillä monien liittojen jäsenetuihin kuuluu erilaisia kauppojen bonuskortteja.

   

Vaikka pääasiallisin syy liittyä ammattiliiton jäseneksi on ansiosidonnainen työttömyysturva, liitot ovat pikkuhiljaa laajentaneet tarjontaansa kaikille elämänaloille. Etujen kirjoa aiotaan vielä laajentaa.

   

Eri etujen kautta kulkevaa rahamäärää ei kukaan pysty arvioimaan. Miljoonissa se kuitenkin liikkuu, koska Suomessa on pari miljoonaa palkansaajaa, joista noin 85 prosenttia kuuluu ammattiliittoihin.

   

Perinnäiset liittojen

jäsenetuudet työttömyys- ja sairauskassa, vakuutukset, oikeusapu, stipendit, liiton lehti ja kalenteri eivät tunnu enää tyydyttävän yhä vaativampaa ay-kuluttajaa.

   

Etujen "peruspakettiin" kuuluvat pankkien ja vakuutusyhtiöiden monista vakuutuksista suomat alennukset sekä alebensiini. Sen lisäksi useimpien liittojen jäsenet saavat jäsenkortillaan alennuksia mm. hotelleista, ravintoloista, lomamökeistä ja matkoista.

   

Palkansaajien keskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava neuvottelevat yritysten kanssa nämä edut kaikille jäsenliitoilleen. Sen päälle liitot sopivat omista erikoiseduistaan, minkä lisäksi liittojen yksittäisillä yhdistyksillä ja ammattiosastoilla on vielä monenmoista stipendiä, retkeä ja lomamökkiä.

   

Eräiden SAK:laisten liittojen uusimpia houkutuksia ovat sähköyhtiöiden kanssa tehdyt sopimukset, joilla jäsenet saavat halvempaa sähköä niin asuntoihin kuin mökeilleenkin.

   

SAK:n jäsenpalveluosaston

johtajan Eero Heinäluoman mielestä jäsenedut ovat tätä päivää. Hän huomauttaa, että jo ay-liikkeen syntyaikoina vuosisadan alussa ay-liike ja osuuskauppaliike toimivat läheisessä yhteistyössä, ja jäsenet saivat kaupoistaan ostohyvitystä.

   

Heinäluoman mukaan keskusjärjestön kannattaa neuvotella perusedut, koska massaostona esimerkiksi vakuutusten hinta saadaan jopa yli puolta halvemmaksi kuin yksityisen ostamana.

   

Heinäluoman mukaan nyt on taas menossa "intensiivinen jäsenpalvelujen kehittelyvaihe", sillä viime vuosikymmenen lama suuntasi huomion pelkästään perusasioihin, kuten irtisanomis- ja työttömyysturvaan.

   

SAK välittää jäsenille muun muassa kotitietokonepaketteja selvästi markkinahintaa edullisemmin, sillä järjestö haluaa näin tukea jäsentensä tietotekniikkavalmiuksia ja myös saada suorat yhteydet luottamusmiehiin. Jäsenmikropaketteja on myyty jo noin 17 000.

   

Uusin kehitelmä on kaikille SAK:laisille yhteinen jäsenkortti, johon voi yhdistellä niin pankki-, luottokortti- kuin jäsenkorttietuudetkin. Ensi vaiheen kortti on jo käytössä noin 400 000 ihmisellä. Täyden palvelun sirukortti tullee käyttöön 2005.

   

"Etujen hyödyntäminen helpottuu ratkaisevalla tavalla", Heinäluoma sanoo.

   

Koko kättä SAK

ei Heinäluoman mukaan ole silti markkinahumulle antamassa. Hänen mukaansa yhteistyöhön ryhtyvät yritykset sitoutuvat samalla "yhteiskunnallisen vastuun periaatteeseen".

   

"Niiden täytyy tunnustaa ay-oikeudet myös oman henkilöstönsä kohdalla asiallisella tavalla. Niin vastuu ympäristöstä kuin henkilöstön hyvä kohtelu ovat myös myyntivaltteja eli firman etu."

   

Akavan järjestöpäällikkö Jarmo Nurmiokaan ei näe etujen metsästämisessä ongelmaa. Hänen mukaansa ajan henki on sellainen, että jäseneduillakin on merkityksensä, mutta järjestäytymisen perusta on yhä pitemmälle ulottuvassa edunvalvonnassa.

   

Akavalaisilla

liitoilla on laajin kirjo etuja, mutta Nurmio muistuttaa, että kaikki ei ole pelkkää tavaraa: yksityispuolella liitot hoitavat esimerkiksi työnvälitystä sekä henkilökohtaista kriisiapua ja juridista neuvontaa esimerkiski it-alalla, kun työpaikka lähtee yhtäkkiä alta.

   

Erilaisten tavaroiden kaupassa Nurmio ei näe mitään pahaa. "Markkinat ovat sillä tavalla kaiken aikaa iholla, että kaikkea rompetta sitä tarjotaan. Kyllähän järjestöllä täytyy olla pr-tuotteita, mutta ne ovat lähinnä tuottamassa lisäarvoa."

   

Hoitajien Tehyn,

opettajien OAJ:n, diplomi-insinöörien TEK:n tuote- ja palvelualevalikoima on melkoinen. Bisnestä ne eivät ole eivätkä voikaan olla, sillä yhdistysmuotoiset järjestöt eivät voi bisnestä tehdä, liitoista vakuutetaan.

   

Tehyn talouspäällikkö Salome Rydman arvioi, että järjestön tavaroissa liikkuu 400 000 markkaa (67 275 euroa) vuodessa. Niitä hankkivat pääosin yhdistykset, jotka jakavat niitä aktiiveilleen ja yhteistyökumppaneilleen merkkipäivinä. Yksittäiset jäsenet eivät huiveja ja solmioita juuri tilaa.

   

"Tavarat myydään sillä hinnalla ulos, jolla ne on ostettu sisään, ja postikulut pannaan päälle. Jos laskisi kaikki kulut henkilöstökuluja myöten, oltaisiin varmaan tappiolla. Tämä on vain yksi muoto palvella ammattiosastoja", Rydman sanoo.

   

OAJ:n apulaisosastopäällikkö

Maire Alasuutari arvioi lonkalta, että OAJ:n tavaravälitys on sadantuhannen markan luokkaa, ei ainakaan kahtasataatuhatta.

   

Kunnallisvirkamiesliitossa yksittäiset jäsenet voivat tilata KVL-tavaraa vain yhdistystensä kautta. Viime syksyn hittituote oli eurolaskin, joka loppui välillä kesken, toimistovastaava Aila Järvenpää kertoo.

   

Insinööriliiton "IL-Shopia" hoitava Anneli Lohva on havainnut, että nyt on taas muotia näyttää kuuluvansa johonkin joukkoon, kun kymmenen vuotta sitten liiton jäsenyydestä ei haluttu edes kertoa.

   

Insinöörilakki on Lohvan mukaan ollut "kuuma tuote" samoin kuin kultainen insinöörisormus, joita on tehty jo yli 32 000 kappaletta. "Jäsenyyttä halutaan nyt jopa näyttää. Aika on taas muuttunut."