Suomen huumekauppa lähes täysin lähialueiden rikollisten käsissä Viron rikollisryhmät järjestävät aineen laboratoriosta kadulle asti
Virolaiset ja vironvenäläiset rikollisryhmät ovat syrjäyttäneet muutamassa vuodessa lähes kokonaan suomalaiset kollegansa
huumekaupasta Suomessa. Ryhmät pitävät nyt hallussaan useimmiten koko ketjua kovien huumeiden valmistuksesta, salakuljetuksesta
ja tukkuportaasta välittäjiin asti.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi virolaisissa salalaboratorioissa valmistetaan amfetamiinia pelkästään Suomen
markkinoille. Suomalaisille jää yhä useammin lähinnä käyttäjän osa.
Kyseessä on täysin liikemiesmäinen toiminta, johon kuuluu myös väkivallan empimätön käyttö.
Merkittävimmillä
virolaisilla ja vironvenäläisillä rikollisjohtajilla on Suomessa omat maajohtajat, aktiivijäsenet sekä huumeiden tukku- ja
katukauppiaat, sanoo dosentti Jari Leskinen keskusrikospoliisin rikostietopalvelun strategisesta tutkimusyksiköstä.
Hänen selvityksensä Viron ja Pietarin huumerikollisuuden yhteyksistä Suomeen julkaistiin tuoreessa Rikostutkimus 2001 -lehdessä.
Leskisen mukaan kovien huumeiden ennen näkemätön lisääntyminen Suomessa 1990-luvun lopulta lähtien johtuu virolaisten ja vironvenäläisten
rikollisjohtajien onnistuneesta läpimurrosta Suomen huumemarkkinoille.
Suurin osa Suomessa käytettävistä kovista huumeista - oli sitten kyse amfetamiinista, heroiinista tai ekstaasista - on virolaista
tai Viron kautta tullutta. Virossa toimivat rikollisryhmittymät myös hallitsevat suurta osaa marokkolaisen hasiksen tuonnista
Espanjan kautta Suomeen ja muihin Pohjoismaihin.
Kuvaavaa on, että vielä 1990-luvun puolivälissä suomalaistekijät salakuljettivat huumeita muutaman sadan gramman erinä Keski-Euroopasta.
Nykyisin kuriirit tuovat Virosta useiden kilojen eriä kerralla. Parhaimmillaan aineen saa satamaan parin tunnin kuluttua sen
tilaamisesta. Viime aikojen suurimmat amfetamiinitakavarikot ovat olleet parinkymmenen kilon luokkaa.
Suomen huumekauppa
ei silti ole vain syntyperäisten virolaisten käsissä. Merkittävä osa on erityisesti inkeriläisillä paluumuuttajilla ja muilla
venäjää puhuvilla maahanmuuttajilla, käy ilmi selvityksestä.
Osa maahanmuuttajista ajautui Suomeen saavuttuaan 1990-luvun puolivälissä syvään huume- ja rikoskierteeseen ja eristäytyi
suomalaisesta yhteiskunnasta, kun heidän kotouttamisensa ei sujunut toivotulla tavalla.
Näiden Suomessa jo asuvien rikollisten avulla Venäjän ja Viron rikollisuuden oli helppo rantautua Suomeen toden teolla viime
vuosikymmenen loppupuolella. "Vähän kuin Troijan hevonen", Leskinen sanoo.
Leskinen valottaa
myös itämafian toimintaa Suomessa. Pelisäännöt sovitaan niin sanotuissa yhteiskassoissa. Kassat ovat rikollisorganisaatioiden
korkeimpia elimiä, ja niihin kuuluvat merkittävimmät rikollisjohtajat. Leskinen kutsuu niitä eräänlaisiksi alan keskusjärjestöiksi.
Yhteiskassoissa sovitaan reviirit, säännöt ja säännölliset jäsenmaksut. Kassa valvoo, että sopimukset toteutuvat. Ne ovat
myös valmiita käyttämään väkivaltaa niihin rikollisryhmiin, jotka lipsuvat säännöistä.
"Kun tämä nyt lopultakin tiedetään, ei ole enää tarvetta kysyä, miksi Venäjältä, mutta erityisesti Virosta tullut tiukasti
organisoitu huumerikollisuus saavutti niin nopeasti hallitsevan aseman Suomen huumausainemarkkinoilla", Leskinen toteaa.