Suomalaisten juurista kiistellään taas Professorit Wiik ja Kulonen väittelevät tänään siitäkin, ovatko saamelaiset baskien
Selviääkö Helsingin yliopistossa, Porthanian luentosalissa numero P II tänään iltapäivällä totuus suomalais-ugrilaisia kieliä
puhuvien kansojen alkuperästä ja liikkeistä jääkauden jälkeisessä Euroopassa?
Foorumilla esiintyvät kaksi professoria Ulla-Maija Kulonen ja Kalevi Wiik, jotka kommentoivat syksyn ja alkutalven kiihkeäksi ryöpsähtänyttä keskustelua suomalaisuuden juurista.
Edellisen kerran suomalais-ugrilaisten kielten puhujien juurista väiteltiin 1997 ensin Lammilla, sitten Helsingin Säätytalossa.
Keskusteluun osallistuivat monen eri tieteen edustajat, ja erilaiset alkukotiteoriat liikahtivat mielenkiintoisen tieteidenvälisen
vertailun avulla. Jo tuolloin Wiik edusti voimallisesti omaäänistä oppositiota.
Keskustelu purskahti
jälleen kerran näkösälle, kun Wiikin uusi teos Eurooppalaisten juuret valittiin Tieto-Finlandia ehdokkaaksi.
Punainen vaate heilahti, kun Wiik kumosi itäisen alkukotiteorian julistamalla suomalaiset pohjoisen Euroopan kanta-asujiksi,
Cro Magnonin ihmisiksi, joiden suomalais-ugrilainen kieli oli Euroopan välittäjäkieli lingua franca. Heidän reviirinsä ulottui
noin 7 000 eKr. Pohjanmeren mantereelta (nykyisten Brittein saarten kohdalta) Uralille.
Nämä kantaeurooppalaiset - siis suomalaiset - liikkuivatkin Wiikin teorian mukaan mannerjään reunan mukana etelästä pohjoiseen
ja koilliseen ja lännestä itään, eivätkä päinvastoin.
Tämänkin lehden palstoilla
on julkaistu tusinan verran puheenvuoroja Wiikin teorioista, ja tunteet ovat käyneet kuumina. Kysymys kuuluu, löytyykö Wiikin
teorioille tieteellisiä perusteluja vai ovatko ne pelkkiä hypoteeseja, fantasiaa?
Toisten mielestä Wiik ja hänen ryhmittymänsä, jonka kellokkaita ovat olleet professori Ago Künnap Tarton yliopistosta ja emeritusprofessori Kyösti Julku Oulun yliopistosta, eivät ota lainkaan huomioon tieteellistä kritiikkiä, manipuloivat tosiasioita ja lähteitä ja jankuttavat
monta kertaa kumottuja väitteitä (Janne Saarikivi HS 23. 12).
"Kalevi Wiik toimii hyvän tieteenharjoituksen käytännön vastaisesti esitellessään julkisuudessa monia tiedeyhteisön hylkäämiä
käsityksiä uusia tieteellisinä tutkimustuloksina", kommentoi teoksen Tieto-Finlandia-ehdokuutta 19 kielitieteilijää (HS 23.
12.)
Wienin yliopiston
fennougristiikan professori Johanna Laakso kysyi puheenvuorossaan (HS 29. 12.), onko humanistisella tutkimuksella vain viihdearvo. Hän kaipasi laajempaa keskustelua
tutkijoiden velvollisuudesta ja vastuusta sekä tiedeyhteisöä että yleisöä kohtaan.
Künnap vastasi: väestögenetiikan ja arkeologian uusimmat tutkimustulokset ovat motivoineet Wiikin arvioimaan uudelleen myös
kielen kehitystä (HS 31. 12.). Ja myös Wiik puolusti kirjaansa monitieteellisenä teoksena, jonka tarkoitus on jakaa tietoa
kansalle (HS 2. 1.). "Juurtenetsijöinä kielentutkijat ovat menettämässä asemiaan; he taistelevat nyt elämästä ja kuolemasta."
Nyt jyrähti
jo arkeologikin, kun tutkija Christian Carpelan vastasi Wiikin monitieteellisyysperusteluihin (HS 9. 1.). Carpelan puuttuu Wiikin käsitykseen indoeurooppalaisen kantakielen
puhujien arkeologisesta alkuperästä, josta arkeologit ovat viime vuosina esittäneet kaksi vaihtoehtoista mallia.
Alkukoti olisi joko nykyisessä Turkissa, josta viljelijäyhteisöt levittäytyivät Balkanille ja Keski-Eurooppaan.
Toisen mallin mukaan alkukoti olisi sijainnut Mustameren ja Volgan aroilla, josta paimentolaisyhteisöt levittäytyivät itään
ja länteen.
Carpelanin mukaan Wiikin valitsema Turkki-vaihtoehto on osoittautunut vaikeaksi puolustaa hyvin perustein. "Wiik käytännöllisesti
katsoen vaikenee toisesta. Pidän sitä tieteen manipulointina."
Suomalaisten
ja saamelaisten sukujuurista on syksyn mittaan keskusteltu myös aikakausilehdissä, kuten Kanavassa ja Kaltiossa. Erityisesti
Kaltiossa väittelyä on käyty rajuin sanakääntein.
Keskustelijoina ovat ottaneet yhteen mm. Oulun yliopiston tutkijat Ante ja Aslak Aikio sekä Christian Carpelan Helsingin yliopistosta vastaan professorit Kyösti Julku, Ago Künnap ja Kalevi Wiik.
Aikion veljekset eivät niele purematta Julkun wiikiläistä väitettä, että "suomalaiset olisivat eurooppalaista muinaiskansaa,
joka on jääkauden jälkeen asuttanut suurta osaa Pohjois-Eurooppaa".
Heidän mukaansa "näkemys suomalaisista Euroopan asuttajina liittyy kansalliseen traditioon, joka pyrkii rakentamaan suomalaisille
mahtavaa muinaisuutta, ja kuuluu nationalistisesti motivoituneeseen fantasiakirjallisuuteen".
Aikiot vertaavat teoriaa Sigurd Wettenhovi Aspan (1870-1946) tietoon, että suomalaiset olivat Egyptin, Intian ja Kiinan muinaisten korkeakulttuurien perustajia.
Roots-kultin edustajiksi
Kaltiossa nimetyt Wiik ja Julku ovat Aikioiden mielestä ajautuneet tieteen ulkopuolelle. Aikiot kumoavat myös Künnapin ja
sittemmin myös Wiikin väitteet saamen kielen baskilaisista piirteistä.
Kaltion keskusteluun puuttuvat myös professorit Raimo Anttila ja Petri Kallio University of Californiasta ja Universiteit Leidenista. Heidän mukaansa "Suur-Suomen tiede" kulkee harhapoluilla.
Wiikiläisiä puolustava italialainen tutkija Angela Marcantonio puolestaan toteaa, etteivät uralilaiset kielet ylipäänsä ole sukua keskenään, väite, jonka Anttila ja Kallio toteavat vievän
tutkimusta "kaksi vuosisataa takapakkia".
Künnap hermostuu, ja ilmoittaa, ettei enää osallistu "mutapainiotteluun".
Tänäänkö asiat ratkeavat?
Tuskinpa. Yhtä lopullista vastausta suomalaisten sen paremmin kuin saamelaistenkaan alkuperästä ei saada heti - ehkei koskaan?
Erilaisista, toisiaan lähenevistä tai sitten täysin vastakkaisista teorioista sen sijaan ei ole puutetta.
Kalevi Wiik ja Ulla-Maija Kulonen väittelevät tänään lauantaina kello 14 Helsingin yliopistossa Porthanian salissa P II aiheesta
"Uusi näkökulma eurooppalaisten juuriin - mikä siinä oikein kiivastuttaa?"
Suomalaisten juurista kiistellään taas