KULTTUURI - ARKISTO
LAUANTAINA 22.2.2003
     
Kotisivu                           Apua

Futuro laskeutui utopiasta nykyaikaan

Tulevaisuuden loma-asunto oli "vapaa-ajan jumalainen action, fiilari"

"Lentävä lautanen on laskeutunut Polykemiin", yhtiön toimitusjohtaja vastasi ihmetteleville lehtimiehille vuonna 1968, kun häneltä kysyttiin mikä Polykemin muovinen, ellipsoidin muotoinen rakennus oli.
   
Arkkitehti Matti Suurosen ufon näköisestä Futurosta kaavailtiin tehtaalla tuotetta, joka leviäisi luksusloma-asuntona ympäri maailmaa, kymmeninätuhansina kappaleina.
   
Kun Arkkitehtien maailmanliitto piti kokouksensa Buenos Airesissa 1969, esillä oli myös Futuro.
   
"Siellä oli ennuste vuodelle 1972, 10 000 kappaletta maailmanlaajuisesti. Se olisi edellyttänyt, että jokaisessa maanosassa olisi ollut muutama tehdas", Matti Suuronen sanoo.
   
Mahdollinen menestystarina
katkesi kuitenkin muun muassa öljykriisin takia vuonna 1973.
   
"Kukaan ei ostanut niitä enää hinnan takia. Valmistusmenetelmä olisi pitänyt pystyä kehittämään tämän päivän tasolle, että hinta olisi pysynyt kurissa materiaalin hinnasta huolimatta", Suuronen sanoo.
   
Futuron valmistus lopetettiin kokonaan 1978.
   
Suuronen arvelee, että Futuroita on valmistettu kaikkiaan 50-60 kappaletta. Sen valmistuslisenssi myytiin pariinkymmeneen maahan.
   
Futuro on kuitenkin
herännyt uudelleen henkiin. Sen uusi nousu tapahtui viime vuosikymmenen puolella, kun Mika Taanila ja Marko Home tekivät Futurosta dokumenttielokuvan. Sen jälkeen tulevaisuuden taloa menneisyydestä on esitelty lehdissä ja etenkin 1960-lukuun liittyvissä taidenäyttelyissä eri puolilla maailmaa, muun muassa Istanbulin biennaalissa 2001. Futuro on herättänyt kiinnostusta myös Japanissa. Japanilainen Casa Brutus -lehti on esitellyt laajalti Futuroa.
   
Futuron tarina on kerrottu nyt myös Taanilan ja Homen toimittamassa kirjassa ja dvd:lle tallennetussa dokumentissa.
   
Vuonna 1968
valmistunut Futuro syntyi keskelle aikaa, jolloin uskottiin teknologiseen kehitykseen ja sen antamiin mahdollisuuksiin.
   
Jo 1950-luvulla ajateltiin vakavissaan, että avaruus voisi tulevaisuudessa olla ihmisen asuinpaikka. Nasan 1960-luvun tutkimusohjelmassa suunniteltiin kuun pinnalle vaiheittaista rakentamista. Vuonna 1975 ryhmä tiedemiehiä julkisti avaruussiirtokuntia koskevat suunnitelmat, joiden toimeksiantajina olivat NASA ja Stanfordin yliopisto. Avaruuteen piti asuttaa yli 11 miljoonaa ihmistä vuoteen 2008 mennessä.
   
Avaruuteen
ei päästy, mutta avaruustunnelman syrjään sentään vaikkapa siellä, missä Futuro oli esillä.
   
Futuroa kuljetettiin eri paikkoihin, ja kaikkialla se näytti avaruudesta laskeutuneelta esineeltä. Taloa markkinoitiin kuvilla, joissa se seisoi lumihangen keskellä tai vuoristossa. Toisaalta se tuotiin esille Stockmannin tavarataloon.
   
Matti Suuronen sanoo, ettei tehnyt Futuroa tarkoituksella lentävän lautasen muotoiseksi. Hän sanoo suunnittelun olleen puhdasta matematiikkaa.
   
Myös materiaali, laminoitu lasikuituvahvisteinen polyestermuovi, määritteli muotoa.
   
"Kun löysin materiaalin, hain sille ominaista muotokieltä, millä säästetään materiaalia eikä tuhlata sitä. Se oli kuin kananmuna, joka pantiin kuppiin."
   
Ensimmäisen,
vuonna 1968 valmistuneen Futuron Suuronen suunnitteli ystävälleen hiihtomajaksi. Aiemmin hän oli tehnyt muun muassa varastoja ja siiloja. Futuroon Suuronen kertoo saaneensa idean suunnitellessaan muovista kattoa Seinäjoella sijaitsevaan viljasiilotorniin.
   
Futuro rakennettiin kuudestatoista lohkosta, jotka kiinnitettiin toisiinsa pulteilla. Talo oli mahdollista koota ja purkaa parissa päivässä. Se voitiin siirtää paikasta toiseen kokonaisena esimerkiksi helikopterilla.
   
Futuro sai julkisuutta myös Yhdysvalloissa. Se lanseerattiin samana päivänä, kun Apollo 11 laskeutui kuuhun. Myös esimerkiksi Playboy-lehti esitteli Futuroa poikamiesasuntona, jonka nurkkiin ei pöly jää pyörimään. Nurkkia nimittäin pyöreässä sisätilassa ei ollut.
   
Suuronen suunnitteli Futuroon huonekalut, jotka myötäilivät pyöreämuotoista tilaa. Tilan keskellä oli takka-grilli-pöytäyhdistelmä, ja reunoilla istuimia, jotka saattoi levittää vuoteiksi. Lisäksi talossa oli wc-pesuhuone ja makuusoppi.
   
Suomessa Futuron omistava Matti Kuusla on kuvannut Futuroa "vapaa-ajan jumalaiseksi actioniksi, fiilariksi", talojen mersuksi.
   
Kun Futuro esiteltiin
lokakuussa 1968 Lontoossa järjestetyssä, suomalaista osaamista esittelevässä Finnfocus-näyttelyssä, mukana olivat Futuron lisäksi Eero Aarnion pallotuoli ja Marimekko, jotka ovat nytkin ajankohtaisia.
   
Aarnio ja hänen muotoilunsa tulevat yhä ajankohtaisemmaksi kesällä, jolloin Taidehalli avaa suuren Aarnion näyttelyn. Futuro ja Aarnion muoviset huonekalut ovat sukulaisia materiaaleiltaan ja muodoiltaan.

Futuro - tulevaisuuden talo menneisyydestä. Kirja ja dvd. Toimittaneet Marko Home ja Mika Taanila. Desura. 50 e.

Lisää aiheesta:
Futuro laskeutui utopiasta nykyaikaan
Avaruusteknologia toi uskoa utopioihin


HANNU PÖPPÖNEN / Helsingin Sanomat
hannu.popponen@sanoma.fi