Valtiosihteeri Raimo Sailaksen työllisyystyöryhmä tulee esittämään tuntuvia muutoksia opintotukeen ja työttömyysturvaan. Helsingin Sanomien haltuunsa saamasta loppuraportin luonnoksesta ilmenee, että Sailas ryhmineen haluaa muuttaa nykyisen opintotukijärjestelmän lainaperusteiseksi. Vastaavasti työttömyysturvan saannin ehtoja tiukennettaisiin ja kestoa rajattaisiin.

   

Loppuraportin luonnos

on varsin tuore ja eilen keskiviikkona pidetyssä ryhmän viimeisessä kokouksessa sitä tiettävästi lähinnä hiottiin. Raportti aiotaan luovuttaa pääministeri Paavo Lipposelle (sd) ensi maanantaina.

   

Opintotukeen ja työttömyysturvaan liittyvillä sekä lukuisilla muilla toimenpidesuosituksilla tavoitellaan merkittävää työllisyysasteen kohottamista ja lyhyemmällä tähtäimellä työttömyysasteen alentamista. Pyrkimyksenä on saada käytettävissä oleva työvoima käyttöön nykyistä tehokkaammin ja siten turvata kansantalouden kasvun edellytykset sitten kun suuret ikäluokat ovat joukolla siirtyneet eläkkeelle.

   

Numerotavoitteet

Sailaksen työryhmä esitti jo väliraportissaan runsas kuukausi sitten: työttömyysprosentti lähimmän neljän vuoden aikana alle viiteen nykyisestä runsaasta yhdeksästä ja työllisyysaste 75 prosenttiin nykyisestä alle 70 prosentin tasosta vuosikymmenen loppuun mennessä.

   

Luonnoksen ehdotus muuttaisi opintotukijärjestelmän perusteellisesti. Siirtyminen lainapohjaiseen järjestelmään tarkoittaisi luopumista suorasta rahallisesta tuesta, joita nykyisin ovat opintosuorituksiin sidottu ja kestoltaan rajattu opintoraha sekä asumislisä.

   

Valtion takaaman lainan saamisen ehtona olisi edistyminen opinnoissa ja sen suuruuteen vaikuttaisivat muun muassa opiskelupaikkakunnan asumiskustannukset.

   

Raportissa päätellään

, että velan kertyminen muodostaisi luontevan kannustimen nopeaan valmistumiseen.

   

Siinä myös ilmaistaan, että nostettavissa oleva lainan määrä olisi suurempi kuin nykyinen opintoraha ja asumislisä. Takaisinmaksun ehdot olisivat edulliset, sillä huomattavan osan velanhoitomenoista saisi vähentää ansiotuloista.

   

Siinä missä opintotukijärjestelmän täysremontilla on tarkoitus kohentaa työllisyyttä, työttömyyttä aiotaan pienentää työttömyysturvan ehtoja kiristämällä. Nykyisellään Suomen työttömyysturva passivoi, raportissa sanotaan.

   

Luonnoksessa esitetään

, että perus- ja ansiopäivärahan kesto rajataan sen perusteella, miten pitkä on työttömyyttä edeltäneen työsuhteen pituus.

   

Esimerkiksi nykyinen työssäoloehto, eli 43 viikkoa työtä työttömyyttä edeltävän 28 kuukauden aikana, oikeuttaisi 200 päivän tukeen.

   

Nykyisin päivärahapäiviä on 300 enemmän. Nykyisen mittainen 500 päivän tuki puolestaan edellyttäisi tulevaisuudessa saajaltaan yli 15 vuoden työhistoriaa.

   

Työmarkkinatuki,

joka nykyisin on kestoltaan käytännössä rajoittamaton, rajattaisiin luonnoksen mukaan 500 päivään. Niiden jälkeen työttömän olisi tuen menetyksen uhalla siirryttävä perustettavien "työvoiman kehittämiskeskusten" asiakkaaksi koulutukseen ja tukitöihin. Kolmantena vaihtoehtona esitetään velvoitetyötä esimerkiksi nuorten työpajoissa tai sosiaalisissa yrityksissä.

   

Uusittu työttömyysturva sysisi töihin erityisesti nuoria, alle 25-vuotiaita. Heidän olisi pakko siirtyä kehittämiskeskuksiin jo 200 päivän työttömyyden jälkeen.

   

Lisäksi Sailas esittänee harkittavaksi, että osallistuminen koulutukseen tai tukitöihin pantaisiin ehdoksi myös toimeentulotuen saannille.

   

Aivan pelkkää keppiä

ei työttömille olla tarjoamassa.

   

Kaikilla työttömillä olisi 200 työttömyyspäivän, nuorilla jo 100 päivän jälkeen oikeus työllistämistukeen. Se olisi työmarkkinatuen suuruinen, työnantajalle maksettava korvaus työttömän työllistämisestä. Tämä tuki voisi kestää enintään 12 kuukautta.

   

Pysyvästi työkyvyttömät Sailaksen ryhmä erottelisi työvoiman ulkopuolelle, pääasiassa työkyvyttömyyseläkkeelle. Työministeriössä arvioidaan, että tällaisia ihmisiä on noin 10 000.