Poliisin kuunteli viime vuonna selvästi enemmän rikoksesta epäiltyjen puhelimia kuin vuotta aiemmin.

   

Muutos ei kuitenkaan kerro rikostilanteen olennaisesta muuttumisesta, vaan kyse on siitä, että epäillyt pyrkivät pudottamaan poliisin langoilta: he vaihtavat kännykkänumeroita tiheään, ja poliisi joutuu joka kerta hankkimaan tuomioistumelta uuden telekuunteluluvan.

   

Viime vuonna

poliisille myönnettiin lupa 1 557 teleliittymän kuunteluun. Vuotta aiemmin kuuntelussa oli 621 teleliittymää. Yhtään poliisin hakemaa telekuuntelulupaa ei hylätty.

   

Lisäksi tuomioistuimet myönsivät tullille 123 lupaa.

   

Yhden teleliittymän kuuntelu kesti 2002 pitempään kuin edellisvuonna. Viime vuonna poliisi roikkui linjoilla keskimäärin 44 vuorokautta, kun vuotta aiemmin kuuntelu kesti 31 päivää.

   

Tiedot ilmenevät

poliisin vuosiraportista eduskunnan oikeusasiamiehelle.

   

Poliisiylijohdon mukaan poliisin asennoitumisessa telepakkokeinojen - sekä kuuntelun että televalvonnan - käyttöön on edelleen toivomisen varaa.

   

"Kaikki pakkokeinoja käyttävät eivät miellä riittävästi telepakkokeinojen erityisluonnetta. Esimerkiksi televalvontaa saatetaan pitää varsin vähäisenä rikoksesta epäillyn ja muiden henkilöiden oikeuksiin puuttumisena."

   

Asenteissa olevasta korjaustarpeesta kertoo raportin mukaan myös, että tutkijat saattavat esittää tutkinnanjohtajalle televalvontatietojen hankkimista esitutkinnan käynnistämisvaiheessa myös sellaisissa tapauksissa, joissa pakkokeinon käytön kaikki edellytykset eivät täyty. Tutkinnanjohtajien ammatti- ja johtamistaidon varaan jää, esitetäänkö pakkokeinovaatimus tuomioistuimelle, raportissa todetaan.

   

Telekuuntelua

käytettiin edelleen lähinnä törkeiden huumerikosten tutkinnassa.

   

Raportin mukaan poliisi on ottanut käyttöön ns. maalitoiminnan, jossa poliisi suuntaa toimensa vakavista rikoksista epäiltyihin. Pakkokeinoja kohdistetaan pääepäiltyihin hyvinkin runsaasti.

   

"Heidän toiminnalleen on tyypillistä, että he käyttävät useita teleliittymiä, he vaihtavat teleliittymiä usein ja vaikeuttavat näin rikoksen selvittämistä kaikin keinoin."

   

Poliisin mukaan kuuntelu tuotti hyviä tuloksia. Tutkinnanjohtajien mielestä telekuuntelulla ja -valvonnalla oli kahdessa tapauksessa kolmesta ratkaiseva tai tärkeä asema rikoksen selvittämisessä. Käännettä huonompaan kuitenkin pelätään.

   

"Viime aikoina on ollut viitteitä siitä, ettei telekuuntelu olisi enää tehokas työkalu törkeiden rikosten selvittämisessä, koska rikolliset ovat oppineet välttämään poliisin käyttämiä selvittämiskeinoja."

   

Poliisi myös selvitti

aiempaa vuotta useammin epäiltyjen puhelinliikennettä eli sitä, mihin numeroihin he soittivat ja mistä numeroista heille soitettiin. Näitä televalvontalupia tuomioistuimet myönsivät poliisille 1 676 kertaa.

   

Poliisin hakema televalvontalupa hylättiin kahdeksassa tapauksessa. Suurin osa hylkäyksistä johtui siitä, ettei tuomioistuimen mukaan ollut syytä epäillä kyseistä henkilöä rikoksesta.

   

Esimerkiksi eräässä tappojutussa vaatimus hylättiin, koska se kohdistui taksikeskukseen.