KOTIMAA - ARKISTO
MAANANTAINA 19.5.2003
     
Kotisivu                           Apua

Suomalaisten itsemurhat ovat taas lisääntyneet

Naisten itsemurhat kääntyivät nousuun kolme vuotta sitten

Itsemurhat näyttävät taas yleistyvän. Ne vähenivät koko 1990-luvun ajan mutta kääntyivät naisten tilastossa nousuun kolme ja miesten tilastossa kaksi vuotta sitten.
   
Naiset tekivät toissa vuonna vähemmän itsemurhia kuin huippuvuonna 2000 mutta silti enemmän kuin 1990-luvulla keskimäärin. Ero ei tosin ole iso.
   
"Itsemurhien väheneminen on ehkä pysähtymässä", arvioi Kansanterveyslaitoksen professori Jouko Lönnqvist. "Trendin näkemiseen tarvittaisiin vielä vuoden, kahden luvut."
   
Itsemurhaan johtaviksi
tiedettyjen tekijöiden määrä on kasvanut. "Viinan kulutus lähti nousuun 1995, ja se heijastuu itsemurhiin jollakin viiveellä", Lönnqvist kertoo. "Masennus on itsemurhan suurin vaaratekijä, alkoholi toinen."
   
Tieto on 1980-luvun lopulta 1990-luvun puoliväliin jatkuneesta laajasta itsemurhien ehkäisyprojektista. Sitä varten selvitettiin kaikki vuonna 1987 tehdyt itsemurhat.
   
Itsemurhia selitetään myös kulttuurisilla ja sosiaalipoliittisilla seikoilla, kuten näköalattomuudella, toivottomuudella ja syrjäytymisellä. Masennus tai mielialan häiriö voivat silloin johtaa umpikujan tunteeseen.
   
"Alkoholin kulutuksen merkitys on Suomessa suuri, koska viina on suomalaisen miehen ykkösturva ilossa ja surussa, voitossa ja tappiossa", Stakesin kehittämispäällikkö Maila Upanne luonnehtii.
   
Kulutus on noussut 1990-luvun loppupuolen lisäksi uudelleen viime vuosina. Viinaa menee jo kaksin verroin vuoteen 1970 verrattuna - yli yhdeksän litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohti.
   
Masentuneita on
Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan saman verran kuin Mini-Suomi-tutkimuksessa 20 vuotta sitten: 3,6 prosenttia miehistä ja 6,5 naisista. 30-44-vuotiaiden masennus on tätä yleisempää.
   
Vaihteluväli on laaja. Pirkanmaan miehistä 2,9 prosenttia kertoi kokeneensa vakavan masennuksen kuluneen vuoden aikana, mutta Pohjois-Pohjanmaan naisista peräti 8,2 prosenttia oli masentuneita.
   
Masennusta hoidetaan selvästi paremmin kuin 1980-luvulla. Sitä epäillään herkemmin, ja lääkkeitä tarjotaan niin, että jotkut epäilevät jo ylilyöntejäkin. Toisaalta psykiatrit uskovat, etteivät kaikki hoitoa tarvitsevat saa sitä edelleenkään.
   
Lääkkeitä masennukseen söi viime vuonna tuhannesta ihmisestä lähes 44, kun 1991 heitä oli vain reilut kahdeksan ja 1994 kuusitoista.
   
Masennuslääkkeiden kulutuksen kasvun uskotaan vähentävän itsemurhia. Tähän tulokseen tultiin viikko sitten Britannian lääkärilehdessä julkaistussa Australiassa tehdyssä tutkimuksessa sekä pari viikkoa sitten Ruotsin lääkärilehdessä.
   
"Suomestakin on sen suuntaista tietoa", Lönnqvist sanoo.
   
Muut mielialaan
vaikuttavat seikat sen sijaan ovat voineet lisääntyä. Toivottomuus saattaa lisääntyä lomautusten ja irtisanomisten myötä. Lamavuosina itsemurhat tosin vähenivät, vaikka sadattuhannet ihmiset menettivät työpaikkansa.
   
Nuorten pääsy työmarkkinoille on vaikeutunut, ja osa peruskoulun päättävistä nuorista jää tyhjän päälle, ilman koulutus- tai työpaikkaa
   
"Nuorten miesten itsemurhakuolleisuus on ollut hälyttävässä nousussa monissa maissa, ja tutkijat yrittävät selvittää, mistä se kertoo", Upanne kertoo.
   
Nuorten itsemurhat lisääntyivät Suomessa 1986-2001, mutta aivan viime tiedot kertovat tilanteen kohenemisesta.
   
"Kaikille nuorille ei riitä työtä tai koulutusta, elämän sisältöä, rakkautta, paikkaa tai ihmisarvon tunnetta. Kun näitä tulee kasautuvasti liikaa, ihminen joutuu sivuraiteelle. Se on paha oire yhteiskunnan kehityksestä", Upanne muistuttaa.
   
Valtaosan itsemurhista
tekevät edelleen keski-ikäiset ja miehet. Vanhusten itsemurhia on Suomessa suhteellisesti vähemmän kuin useissa muissa maissa.
   
Suunta saattaa muuttua, Upanne arvioi:
   
"Kun iäkkäiden ikäluokat kasvavat, syntyy elämänoloja, jotka lisäävät itsemurhan vaaraa: yksinäisyys lisääntyy, arvostus laskee, elämä kovenee. Vanhukset tuntevat olevansa ylijäämäainesta. Tällaisesta kehityksestä ei näy vielä merkkejä."
   
Lönnqvist muistuttaa, että itsemurhakuolleisuus on eräänlainen barometri. Sitä pitää seurata alueellisesti ja kysyä, mistä muutokset johtuvat.

Lisää aiheesta:
Suomalaisten itsemurhat ovat taas lisääntyneet
Itsemurhien ehkäisy ei jäänyt pysyväksi


PÄIVI REPO / Helsingin Sanomat
paivi.repo@sanoma.fi